June 25th, 2010 by Maija Tuomaala
Sitä minä vaan, että hyvää Juhannusta kaikille! Eilen oli Jussin päivä, eikä miestä mailla halmeilla. Nyt aattoiltana aion rupatella serkkulikan kanssa, muuten olen itsekseni. Huomenna on taas Juhannus, jota vietän kotosalla järvettä ja siis varmaankin myös hukkumatta. En tiedä miten lie naisten kesäisten veneretkien laita, käyvätkö saarissa vai hukkuuko meitä miesten tavoin keskellä järveä veeseettömillä tarveasioinnilla. No, kun tuota järveä ei ole tähän tietoon tälle viikonlopulle, niin en ei siis tule hukuttua sopimattomasti tai mietittyä, missä asussa uisi. Villahousut ovat ullakolla viileilläkin kesäsäillä, villasukat joskus jalassa silti ihan viihtyvyydenkin vuoksi. Hyvää Juhannuksen aikaa!
Oma kuva Juhannuksen tienoilla 2010
Posted in Arki ja juhla | No Comments »
June 6th, 2010 by Maija Tuomaala
Olen saanut kirjeen vuokra-asuntoni omistajan (eli taloyhtiön) edustajalta (eli isännöitsijältä). Kirje oli sellainen kuin oletinkin, asiana oli vuokrasopimuksen irtisanominen puolen vuoden irtisanomisajalta.
Asuntoni myydään joiltain osin vielä meneilläänkin olevan putkiremontin rahoittamiseksi. Saan minä tämän ostaa siinä missä kuka tahansa muukin, ei siinä mitään. Työtön toipilas kun olen, niin tuskinpa saan lainaa oston rahoittamiseen. Taidanpa ryhtyä hakemaan kaupungilta asuntoa. Tosin tuttujen sinkkujen asunnonjonotusaika on täällä ollut jopa 16 kk. Kyllä tämä tästä silti järjestyy, uskon, optimisti kun olen, tavalla tai toisella. Saattaapi käydä ihan hyvinkin, saattaapa hyvinkin.
(Lisäksi taaas ihan vain näin meidän kesken arvoisa satunnainen työnantajatahon lukija: jos voisit käyttää ex-rakennuspiirtäjää, erityiskasvatuksen filosofia, tuplamaisteria, ex-tutkijaa/-toiminnanjohtajaa/-tutkimusamanuenssia palkkatuen tuella, niin ihan olisin käytettävissä työtehtäviin.)
Posted in Arki ja juhla | No Comments »
June 5th, 2010 by Maija Tuomaala
Onhan se ikävää, että blogi nukkuu kuukausia toimettomana, mutta niin tälle on käynyt. Anteeksi.
Laihtumiseni on taantunut, mutta ei ihan niin korkeisiin lukemiin kuin Helsinkiin muuttaessani mittasin. Viime vuoden loppupuoli meni taas pakkaillessa, ensimmäiset kolme kuukautta tätä vuotta asuin putkiremonttipakolaisena Eeva-Maria kodissa, siis helsinkiläisessä moniongelmaisten asunnottomien naisten asuntolassa. Aprillipäivänä lähdin sieltä, vein tavarat kotiini ja jatkoin poikani kyydissä kylään Jyväskylään pääsiäislomalle ja sitten takaisin keskeneräisen remontin keskelle kotiini.
Tämmöinen elämä on työttömälle toipilaalle raskasta. Nykyisen hyvinvointini todisteeksi laitan tähän oheen keväisen valokuvani. Suvesta ja ullakoiduista villahousuista en kuvaa laita, mutta kevään jälkeen on ennenkin tullut kesä, eikä kesällä tarvita kovin montaa vaatekertaa päällekkäin. (Lisäksi ihan vain näin meidän kesken arvoisa satunnainen työnantajatahon lukija: jos voisit käyttää ex-rakennuspiirtäjää, erityiskasvatusfilosofista tuplamaisteria, ex-tutkijaa/-toiminnanjohtajaa/-tutkimusamanuenssia palkkatuen tuella, niin ihan olisin käytettävissä työtehtäviin.)
Itse kuvattu maaliskuussa 2010
Posted in Aloitusmaisema, Minä | No Comments »
November 1st, 2009 by Maija Tuomaala
Laitan tähän nyt vain tänään itse kännykälläni ottamani kasvokuvani. Näkyykö siitä, että olen laihtunut yli kolmekymmentä kiloa tämän helsinkiläisen elämäni ensimmäisten kuuden kuukauden aikana? Toivottavasti näkyy.
Maija Tuomaala
Posted in Minä | 3 Comments »
May 27th, 2009 by Maija Tuomaala
Olen nyt asunut uudessa pikkukodissani pari kuukautta. Isosta kahden huoneen ja keittiön asunnosta pieneen keittokomerolliseen huoneeseen muuttaminen on oma seikkailunsa. Varsinkin nyt minun tapauksessani. Olin ennen muuttoa vasta toipumassa useamman vuoden tulehduskierteestä, jota olin osin potenut työn ohella. Niinpä voimia ei ollut vuosiin riittänyt kotirintamalle.
Sain apua pakkaamiseen, hyvien ja huonojen ylimääräisten tavaroiden poiskuljetukseen, jäljelle jääneiden tavaroiden muuttoon ja jälkisiivoukseenkin, mutta silti olen asunut pahvilaatikoiden kumppanina. Tutkimusmateriaaleja, järjestöaktiivisuuden sälää, kirppislöytöjä, painonvaihtelun huomioonottavaa vaatetusta ynnä muuta riittää yhä lajiteltavaksi: itselle käyttöön vai kiertoon.
Työttömyys ja taloudelliset ongelmat jatkuvat, eikä laatikoiden jatkuva siirteleminen ja vähän kerrassaan tyhjentäminen tee toipumiselle hyvää. Henkilökohtainen katastrofaalinen elämäntilanteeni on syy ja peruste, jonka vuoksi en kyennyt ottamaan vastaan Tampereella vapaana olleita asuntoja, enkä täälläkään isompia kuin tämän yhden ainoan viisi päivää ennen pakollista poismuuttoa.
Jaksoin hakea tukea Tampereen kaupungilta ja Kelalta vasta viime hetkillä, joten suuri osa hakemuksestani katsottiin vanhentuneeksi, mutta sosiaalitoimisto antoi takaussitoumuksen vuodeksi ja Kela laskuttaa yhä jonkin aikaisemman laiminlyöntini seurauksia.
Muutossa avustaneet sisarukseni puolisoineen suosittelisivat minulle eläkettä, koska olen kuluttanut voimani loppuun pätkätöissä, sairastellessa, työnhauissa ja hankalissa olosuhteissa toipuilemisessa.
Jotkut ystäväni lupasivat auttaa, mutta ei kellään ollut aikaa juuri silloin, kun apua tarvitsin. Yksi ystävä on jo ongelmakierteeni alussa auttanut omaan elämäntilanteeseensa nähden liikaakin, sillä en pysty maksamaan isoa hätävippiäni hänelle takaisin.
Täällä en löydä tavaroideni kaaoksesta tarvitsemiani asiapapereita, joten taidan yrittää ehtiä Kelaan ja Sossuun ilman niitä, mutta ajoissa. Riittääköhän se?
Muuten kaikki on hyvin.
Toiveikas kukkanen.
Posted in Aloitusmaisema | 6 Comments »
April 4th, 2009 by Maija Tuomaala
Istun nyt tuon merkin kohdalla talon sisapuolella.
Muutin aprillipäiväksi Helsinkiin ja jään tänne. Asun vielä toistaiseksi muuttolaatioiden seassa, mutta kaiketi sentään saan ne joskus pois tieltä. Sitä ennen niistä pitää purkaa yhtä sun toista asunnon täytteeksi. Toivottavasti kaikki tarpeellinen tuli mukaan, joutilas kestävä tavara kierrätykseen ja roju lajiteltuna roskiin. Kotini on pieni, kotitaloni hiljainen, kotikatuni rauhallinen, kotikaupunginosani Pohjois-Haaga. Olen nähnyt kottaraisen ja kevätkukkia nurmella, nousevan kuun ja tähtösen taivaalla. Hyvää kevättä!
Posted in Aloitusmaisema | No Comments »
February 27th, 2009 by Maija Tuomaala
Posted in Arki ja juhla | No Comments »
January 25th, 2009 by Maija Tuomaala
Tammikuussa 2009 on Tampereella havaittu lunta. Jalkakäytävän valkoisuus on ihmeellistä.
Katu ei ole kävelykatu, vaikka askeljäljet niin väittäisivät. Toki toisista jäljistä voi päätellä ajoväylän. Jäljet lumessa ovat kauniita näinkin.
Joku autoilija on löytänyt autonsa lumen alta, mutta luopunut kuitenkin autoilemaan lähtemisestä. Auto on lumen keskellä kuin kotonaan.
Lumi peittää nupitkin. En tiedä nuppipäätolppien tehtävää. Ehkä kyse on taiteesta?
Lumi peittää myös osan puunrungoista. Kinokset houkuttelevat kiipeilyyn, vaikka kukaan ei näytä tottelevan kutsua. Ehkä onkin hyvä varoa kadunvarsien lumihoukutuksia.
Tämäkin hyvin aurattu talvinen katu on kotini lähellä. Jalkakäytävän valkoisuus kutsuu rauhalliseen kävelyyn.
Posted in Arki ja juhla | No Comments »
December 28th, 2008 by Maija Tuomaala
Istuskelen kotosalla, katselen teeveestä yhdistetyn kisaa ja palelen. Sytytin lämpökynttilän, mutta ei se paljon auta. Jos poltan kynttilää ihan lämpömittarin lähellä, saan ainakin illuusion lämpenemisestä.
Ihan tässä pitää laittaa villahousut ja muutakin villaa ylle, piakkoin. Ei heti, sillä sisäinen lämpötilani nousi juuri hetkellisesti suomalaisen nuorukaisen voiton myötä. Aiemmin päivällä on yksi suomalainen nainen voittanut kultaa, sekä ainakin yksi mies ja yksi nainen ponnistelivat neljänneksi. Siksi tartten vasta nyt villaa ylle. Vai tuleeko teeveestä vielä lisää edustuksellista menestystä?
Tai ehkä pitäisi tehdä niin kuin joinain tuulisen kylminä, vesikelkkakelisinä päivinä teen. Silloin tapaan mennä lueskelemaan johonkin lämpöiseen kahvilaan. Kahvin kera lukeminen maistuu. Tunnustan kuitenkin näin vain itsekseni, että luen vain näön vuoksi. Luen, etten näytä yksinäiseltä muiden asiakkaiden, henkilökunnan ja ohikulkijoiden mielestä. Mutta nyt villaa ylle!
Posted in Arki ja juhla | No Comments »
December 25th, 2008 by Maija Tuomaala
Eräänä iltana töistä palatessani näin matkani varrella ilmassa liikkuvaa tulta. Kiipesin kevyen liikenteen väylän viereistä piennarta rinteen huipulle ja mitä näinkään: jokin tulitaideryhmä siellä tulitteli sauvoillaan. Kyseessä oli varmaan harjoitus tai esityksen lämmittely. Pihassa oli kuitenkin joitain muitakin katselijoita kuin minä. Kännykkäni kamera otti kuviin tulta illassa, mutta myös kaupungin valoja ja lumettoman maiseman pimeyttä.
Posted in Aloitusmaisema | No Comments »
