Nyt olen niin Fenix-lintua, että ihan.

 

“Kiitos kiinnostuksesta teille kaikille yli sadalle hakijalle. Valituksi tuli henkilö, joka on hoitanut pitkään vastaavia tehtäviä…” Niinhän se on. Jos joku löytää hyvän työuran, jossa voi vaudissa siirtyä eteenpäin ja tarvittaessa uuteenkin pestiin, niin kukapa siitä voisi häntä moittia. Joskus työnhakijana vaan toivoo, että osuisi olemaan se, joka valitaan ja sitten toivoo, että työnantaja pysyisi varoissaan ja pystyisi pitämään minut töissä.

Maija Tuomaala

Meitsie

 

Työttömyyteen ei saisi sopeutua, vaan pitää koko ajan haluta ja pyrkiä työhön. Pettymyksiin, niihin “et tullut valituksi, mutta kiitos kiinnostuksesta” vastauksiin muun muassa, kuitenkin pitää sopeutua, sillä ne kuuluvat asiaan.

Yhden avoimen työpaikan vetoisuus on vain yksi työntekijä siihen hommaan. Muut eivät enää mahdu, koska paikka ei enää ole avoin. Jos kuitenkin sopeutuu työttömyyteen, eikä hae töitä, on yhteiskunnan kannalta sopeutumaton. Jos ei sopeudu pettymyksiin työtä turhaan hakiessaan on silloinkin yhteiskunnan kannalta sopeutumaton. Sopeudun – kiltti kun olen – jatkuvasti hakemaan avoimiin työpaikkoihin ja ryhdikkäästi kestämään kaikki “valintamme ei valitettavasti osunut sinun kohdallesi” -vastaukset.

Palan antaumuksen tulessa jokaisessa työnhaussani. Jokaisen saamani kieltävän vastauksen jälkeen nousen uljaana tuhkasta kuin Fenix-lintu. Tämäkin on ihmisen osa.

Leave a Reply