2004/09
2004-09-30
Matkakertomus Suomen reunalta Stadista
Edestakainen junamatka Helsinkiin selkä edellä: matkapahoinvointia. Kaksi edestakaista matkaa kännykällä maksetulla metro-bussi -kyydillä hintaan 1,7 euroa (eikä siis 2 niin kuin muuten) reitillä Kaisaniemi-Vartiokylä: kerro kuskille, että kännykällä voi maksaa matkansa. Vaeltelua Yliopiston päärakennuksessa ja sen tienoilla: nähtävyyksinä ainakin juhlasali, käytäviä, kuppiloita, kirjallisia hyllyjä, käytäviä ovineen, taas kuppila ja tällä kertaa filosofiaa pursuava näyttelytila .
Ihmisiä englanniksi ja suomeksi: esitelmät keskusteluineen olivat englanniksi, muuten puheensorina oli paljolti ihan suunnilleen samaa suomea (eri kielisten keskustelun juonteiden värittämänä) kuin täällä meilläkin. Kotona Tampereella: vaikka kuinka Tamperetta rakastaa, niin ei sitä ihminen osaa kylliksi arvostaa tätä kotikaupunkiaan, ennen kuin käy vähintään Helsingissä kääntymässä ja tulee takaisin, siis Tampereelle, nääs.
21:02 - /eloa
2004-09-28
Kokonaisvaltainen ja kestävä 195
Kokonaisvaltanen ja kestävä ihmiselämä ei ole välttämättä ihan helppo saavutus nykyaikana, mutta tavoitella sitä kannattaa. Muuttuvassa maailmassa ja kasvavassa kaupungissa joudumme parhainakin aikoina ponnistelemaan elämän eheyden puolesta. Joskus menee hyvin, toisinaan huonosti, mutta paljon on myös turvallista jokapäiväistä eloa. Parhaimmillaan Tampere on viihtyisä kotikaupunki.
Meistä jokaisella samoin kuin myös kotikaupungillamme on oltava kestävä perusta. Olosuhteet kuitenkin vaihtelevat. Turvallista jatkuvuutta saamme, kun meillä on eheä ja kokonaisvaltainen käsitys elämästämme ja kaupungistamme.
Tarkastelen kokonaisvaltista ja kestävää Tamperetta viidestä näkökulmasta ja esitän oman kantani siitä, mikä on nyt kultakin kannalta tarpeen. Ensin kuitenkin luettelen kaikki nuo viisi kohtaa:
(1) Kokonaisvaltainen ja kestävä inhimillinen kasvu Tampereella: koulutusta on tuettava! (2) Kokonaisvaltainen ja kestävä Tampereen kasvu keskuksena: Tampereen kulttuuria on vahvistettava! (3) Kokonaisvaltainen ja kestävä liikkuvien ihmisten kaupunki: liikenneoloja on kehitettävä! (4) Kokonaisvaltainen ja kestävä tamperelaisten kotikaupunki: asuntoja on lisättävä! (5) Kokonaisvaltainen ja kestävä hyvinvointi tamperelaisille: sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon!Tarkastelen näitä viittä kohtaa hieman laajemmin seuraavassa. Koko tämän tekstikokonaisuuden lopussa on tilaisuus esittää kommentteja ja kysymyksiä. Tarkistan kommentit lähes päivittäin, joskus jopa useammin. Asiallisiin kommetteihin ja kysymyksiin vastaan joko tämän tekstin kommenttiosiossa nopeasti tai uudella tekstillä Aloitusmaisemassa jonkin ajan kuluttua. Tämän tekstin otsikko napauttamalla on mahdollista nostaa esiin juuri tämän internetosoite, jonka voi sitten laittaa omiin suosikkeihin tai kirjanmerkkeihin. Sillä tavoin on helppo palata myöhemmin katsomaan omaa kommenttia ja tarkistamaan muiden kommentteja sekä vastauksiani ja ilmoituksiani, millä otsikolla olen ehkä vastannut laajemmin toisaalla.
(1) Kokonaisvaltainen ja kestävä inhimillinen kasvu TampereellaMe ihmiset tarvitsemme yhteisön jäsenyyttä kasvaakseen aikuiseksi ja jatkaaksemme aikuisinakin yhä ihmisenä kasvamista. Pelkkä yhteisö ei kuitenkaan riitä. Inhimillinen kasvu tarvitsee tuekseen yhteisön tarjoaman kasvatuksen lisäksi myös koulutusta. Osa koulukasvatuksesta voi olla suunnilleen samanlaista kaikille, mutta hyvin monesta syystä syntyy koulutustarpeisiin kaikissa ikävaiheissa yksilöllisiä eroja. Kaikille yhteisen elämänikäisen kouluttautumisen mahdollisuus voidaan taata vain, kun koulutuksella on kestävä perusta ja kun koulutus ottaa inhimillisen kasvun kokonaisvaltaisesti huomioon.
Eri puolilla Tamperetta sen eri kaupunginosien kodeissa, mutta myös täällä työssä käyvien aikuisten seutukodeissa on lapsia. Lapsille tarvitaan päivähoitoa, kerhoja, esikouluja, kouluja ja iltapäiväkerhoja. Tampereella ja seudulla on nuoria, joille tarvitaan oppivelvollisuuden jälkeisiä laadukkaita koulutuspaikkoja ja ohjausta niistä työelämään tai jatkamaan opintoja. Tampereella on yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetusta, jota nauttivat omien nuorten aikuistemme lisäksi opiskelijoita muulta maastamme ja maailmalta. Myös meidän omia lapsiamme on opiskelemassa muualla maassamme ja maailmalla. Tamperelaiset opiskelijat täällä ja muualla tarvitsevat tukeamme samoin kuin meiltä opiskelemaan muualle lähteneet siellä kaukana. Oppilaitosten, opetus- ja muun henkilökunnan sekä kaiken muunkin koulutukseen liittyvän tukeminen sen omien tarpeiden mukaisesti on tamperelaisen inhimillisen kasvun tukemista.
Koulutusta on tuettava!
(2) Kokonaisvaltainen ja kestävä Tampereen kasvu keskuksenaTampere on tamperelaisten muodostaman yhteisön tyyssija. Elämme täällä yhdessä, millainen elämäntilanteemme, toimeentulomme ja elinkeinomme sitten onkaan. Yhdessä meidän on löydettävä kestävä tasapaino erilaisten pyrkimysten kesken. Rahamme on myös riitettävä kaikkeen siihen, mikä on välttämättä tarpeen, onpa sitten kyseessä yksittäisten ihmisten kukkaro tai koko kaupungin talous.
Tampereen kulttuuri on kolminaista. Tieteen, taiteen ja erilaisten maailmankatsomusten muodostama henkisen kulttuurin alue on Tampereella monipuolinen ja elävä. Tamperelaisyhteisön ja tamperelaisten yhteisöjen aktiivisen ja aikaan saavan toiminnan näkee kaikkialla, myös kaupungin demokratisoituvassa hallinnossa. Tamperelaisessa elinkeinoelämässä, Tampereen maaperässä ja kaikessa, mitä menneet sukupolvet ja me itse olemme tänne rakentaneet ja tuoneet, on tamperelaisen kulttuurin aineellinen perusta.
Meidän on otettava huomioon Tampereen kolminaisen kulttuurin historia ja nykytila yhteyksineen, kun suunnittelemme ja vahvistamme Tamperetta seudun keskuksena. Vain kokonaisvaltainen Tamperekuva eli kuva Tampereen koko kulttuurista voi antaa riittävän vahvan perustan Tampereen kasvulle keskuksena.
Tampereen kulttuuria on tuettava!
(3) Kokonaisvaltainen ja kestävä liikkuvien ihmisten kaupunkiTamperelaiset eivät pysy paikoillaan, vaan liikkuvat kaikilla niillä keinoilla, mitkä kullekin ovat mahdollisia. Ruuhkissa ja esteiden edessä liikkuminen pysähtyy. Niin käy yhtä lailla teillä, kaduilla ja jalkakäytävillä kuin kaupoissa, sairaaloissa, yhteiskunnan asiointiluukuilla ja työvoimapolitiikassa.
Yksilöt liikkuvat yhteisiin päämääriin, vaikkapa keskustan kauppoihin. Jos keskusta täyttyy yksityisautoista, ei kukaan pääse liikkumaan omaan tahtiinsa. Eri tavoin liikuntarajoitteisten ihmisten autojen, kuten myös erilaisten tavaratoimitus- ja hälytysajoneuvojen välttämättä voitava liikkua perille asti.
Oma liikkumisen lajinsa muodostavat asiakkaiden virrat, jotka nyt jonottuvat odottamaan erilaisia hoito- ja palvelutoimenpiteitä. Työttömät jonottavat vielä nykyisin työpaikkoja, mutta ennusteiden mukaan tulevaisuudessa jonottajia ovat työnantajat, jotka etsivät työntekijöitä. Asiointivirrat asiakkaan lähtötilasta organisaatioiden sisälle ja siellä jonottamatta palveluihin vaativat omat liikennejärjestelynsä. Myös tällaista asiointiliikennettä voidaan kehittää niin, että jonotusajat lyhenevät ja ruuhkat pienenevät.
Kokonaisvaltainen käsitys siitä, millaisia liikkujia Tampereella asuu, asioi ja käy vierailulla nyt ja tulevaisuudessa, auttaa liikennevirtojen arvioinnissa Tampereen alueella ja toiminnoissa. Kestävän perustan rakentamiseksi Tampereella liikkumiselle on otettava huomioon liikenne- ja asiointivirtojen lisäksi kaupungin ja kaupunkilaisten kukkaro nyt ja tulevaisuudessa sekä luonnollisesti paikalliset, alueelliset ja koko maapallon laajuiset ympäristökysymykset.
Kasvavaa, ympäristöstä huolehtivaa Tamperetta hyödyttää joustava julkinen joukkoliikenne busseilla ja pikaratikalla eri kaupunginosista ja seudultakin Tampereen keskustaan ja takaisin. Silloin keskustan välttämättömät autokuljetukset mahtuvat myös liikkumaan. Kunnolliset kävelykadut ja jalkakäytävät takaavat sen, että omin jaloin ja apuvälinein tuettuna liikkuvat ihmiset pääsevät asioimaan keskustassa.
Liikenneoloja on kehitettävä!
(4) Kokonaisvaltainen ja kestävä tamperelaisten kotikaupunkiTampere on tamperelaisten kotikaupunki. Nykyisten tamperelaisten nykyiset kodit Pispalassa ja muissa kulttuurikonnuissa ovat yhtä tärkeitä kuin muut tamperelaiskodit nyt ja tulevaisuudessa sekä tulevien uusien tamperelaisten kodit. Kun otamme huomioon inhimillisen kasvun Tampereella, Tampereen kasvun keskuksena ja sen, että Tampere on liikkuvien ihmisten kaupunki, emme saa unohtaa myöskään sitä, että Tampere on ennen kaikkea tamperelaisten kotikaupunki puistoineen, virkistysalueineen ja monipuolisine kulttuuriympäristöineen.
Kodit syntyvät asunnoista, eikä ilman asuntoa ole kotia. Kodissa asuu kotiväki. Sopivan kokoiseen kotiin mahtuu koko kotiväki. Elämäntilanteen muuttuessa muutetaan isompaan tai pienempään kotiin. Asuntoja tarvitaan kodeiksi ja niitä tarvitaan riittävästi ja sopivaan hintaan vuokralle taikka eri tavoin osaomistukseen tai kokonaan omaksi.
Tampereen asukasmäärä kasvaa vain, jos on asuntoja, minne voi muuttaa asukkaaksi. Ennusteiden mukaan työnantajat tarvitsevat tulevaisuudessa uutta työväkeä. Eläkkeelle siirtyvä suuri tamperelaisikäluokka pysyy kotona Tampereella. Asuntoja ei siis vapaudu, vaan niitä tarvitaan lisää kaikille tulevaisuuden uusille tamperelaisille. Myös opiskelijat tarvitsevat asuntoja. Asuntojen rakentamisen lisäksi tarvitaan kotien lähelle muita rakennuksia, kuten päiväkoteja, kouluja, kauppoja, terveyspalveluja ynnä muuta. Näin asiointiliikenne pysyy pääosin kodin lähellä.
Kaikki tämä rakentaminen on suhteutettava kokonaisvaltaisesti Tampereen kolminaiseen kulttuuriin niin, että Tampere säilyy liikkuvien ihmisten kaupunkina, jossa jatkuva inhimillinen kasvu on mahdollista. Koti on tarpeen paljasjalkaisille tamperelaisille ja täällä kauan asuneille, mutta myös silloin, kun kyse on ensimmäisestä kodista Tampereella. Tamperelaisten kotikaupunki voi tarjoata kaupunkilaisille kestävästi kehittyvän kotiseudun, jossa koti voi pysyä tai muuttua kotiväen elämäntilanteen mukaan.
Asuntoja on lisättävä!
(5) Kokonaisvaltainen ja kestävä hyvinvointi tamperelaisilleKaikki me ihmiset tarvitsemme toistemme apua elämässämme. Edes kaikkein varakkaimmat ja terveimmät tamperelaiset eivät ole sitä pelkästään omasta ansiostaan. Niille meistä, joille elämä on alunperin tai joskus myöhemmässä vaiheessa tuonut eteen enemmän koettelemuksia kuin muille, on tarpeen antaa enemmän myös tukea. Äkillinen sairaus tai vamma voi yllättää kenet tahansa. Elämänvaiheet seuraavat toisiaan jokaisen kohdalla. Lapsuudesta me aloitamme kaikki ja vanhuuteen myös kaikki päädymme, jos eivät sairaudet tai vammat ole kohdallamme jo aikaisemmin kohtalokkaita. Myös talous voi pettää keneltä tahansa, vaikka emme sitä toivoisi.
Monet sosiaali- ja terveysalaan kuuluvat asiat elämässämme voivat mennä solmuun tilapäisesti tai pysyvästi. Kuka tahansa meistä voi tarvita tilapäistä tai pysyvää apua eri alojen asiantuntijoilta ja yhteiskunnalta. He, jotka kulloinkin tukea ja hoitoa tarvitsevat, ymmärtävät asian tärkeyden omasta kokemuksestaan, samoin heidän omaisensa. Meidän kaikkien on tärkeää ymmärtää sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden merkitys jatkuvalle tamperelaiselle hyvinvoinnille.
Kokonaisvaltainen arvio kunkin tukea tarvitsevan yksilön tilanteesta ja omista tai omaisten yksilön tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, on tarpeen. Se on edellytys sille, että Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut voivat tarjota juuri oikeanlaista tukea yksilöllisesti kestäväksi ratkaisuksi kullekin asiakkaalle ja potilaalle. Välttämätön tuki ja hoito edellyttävät rahoitusta, joka Tampereen kaupungin ja tamperelaisten on tähän toimintaan luovutettava, vaikka raha sitten onkin poissa muusta toiminnasta. Kyse on sentään kaikkien tamperelaisten kokonaisvaltaisesta ja kestävästä hyvinvoinnista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon!
15:40 - /politiikka
2004-09-27
Poimintoja demokratia-tapahtumasta
Vaalikone avattiin 27.9. 2004 klo 14: Olin läsnä Tampere-talossa, kun Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sirkka Merikoski avasi juhlallisesti Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikön rakentaman vaalikoneen äänestäjien käyttöön. Moni muukin olisi mahtunut sisään tapahtumaan.
Merkittävä filosofi 28.9. 2004 klo 9.00-9.30: Tampere Klubin presidentti, filosofian professori Ernesto Garzón Valdes aloittaa huomisen toisen demokratiatapahtumapäivän Tampere-talossa otsikolla On Tolerance. A Democratic Point of View. Tavallisesti Tampere-talo tarjoaa suomennoksen valkokankaalle puheen tahtiin, ehkä nytkin. Kaikki muu on varmasti suomeksi.
Kiinnostava paneeli 28.9. 2004 klo 15.30-17.00: Edustuksellisen demokratian tulevaisuus on aiheena ja keskustelijoita monta. Toisen demokratiatapahtumapäivän koko ohjelma löytyy yliopiston tapahtumakalenterista.
18:52 - /politiikka
Demokratia, vaalikoneet ja -teemani
Demokratia-tapahtuma on tänään ja huomenna Tampere-talossa. Tänään klo 13 esimerkiksi ovat aiheina kansalaisaktivismi ja demokratia.Vaalikoneita löysin kolme: Olen vastannut YLE:n vaalikoneeseen, (kiinni vielä), Mtv:n (Alma Median) vaalikoneeseen (avautuu pian) ja Tampereen kaupungin vaalikoneeseen. Annetut vastausvaihtoehdot pakottivat ottamaan kantaa tietyissä rajoissa, mutta lyhyissä perusteluissa tarkensin hieman. Pari muuta kyselyä kävin läpi vain ruksaillen kantani: Pispalalainen -lehden kysymyksiin sisältyivät jo kelvollisesti perustellut vastausvaihtoehdot ja Kansalaisten Bioturvayhdistys kysyi kyllä vai ei -muodossa.
Vaalisivullani näkyvät vaaliteemani: Iskulauseeni on Kokonaisvaltainen ja kestävä! ja se koskee kaikkia seuraavia viittä kohtaa: (1) Inhimillinen kasvu Tampereella: koulutusta on tuettava! (2) Tampereen kasvu keskuksena: Tampereen kulttuuria on vahvistettava! (3) Liikkuvien ihmisten kaupunki: liikenneoloja on kehitettävä! (4) Tamperelaisten kotikaupunki: asuntoja on lisättävä! (5) Hyvinvointi tamperelaisille: sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon! Olen kirjoittamassa kaikista noista teemoista tarkemmin, mutta ihan vielä tekstit eivät ole valmiina.12:06 - /politiikka
Viikonlopun viime hetket
Tulin muilta puuhilta Aloitusmaisemaan myöhään sunnuntain puolella. Ilokseni huomasin kaksi vierailua, Marleenan ja Antti-Juhanin. Kiva.
Muutkin tunnelmani maistuvat, esimerkiksi arjen odotus. Sunnuntai-iltaisin viikonloppu on arvaamattoman lähellä päättymistään. Vain yhden yön päässä odottaa maanantai ja uuden arkiviikon alku.
Olen taas varautunut kiireisiin: Ruokaa on valmiina ainakin huomiseksi.
00:38 - /eloa
2004-09-25
Politiikka kolmesta kulmasta
Kukkaro ja politiikka: Vaalilipareisiin olen toistaiseksi budjetoinut omaa työtä (tosi arvokasta) ja olemassa olevia muita resursseja (alle 50 euroa?) ja jemmassa on puolueen myöntämä 70 euron avustus puolikkaaseen ilmoituksesta. Olen askarrellut mswordin avulla itselleni vaalilipareita: yhdestä kaksipuoleisesta paperista tulee 10 pikkuista muistilappua. Enempäänkin voisi päästä, mutta sähläsin ruudukkojen kanssa ja pilasin sen version. Ehkä yritän vielä sitäkin, jos tarvetta tulee. Juu, tulostin lipareita nipun ja sitten leikkelin saksilla lappuset eroon toisistaan. Kivat 10 nippua kotivääntöisen näköisiä muistilappuja sain aikaiseksi.
Kävely ja politiikka: Olen kävellyt aika lyhyitä matkoja viime päivinä, sillä niveleni kipeytyivät nuorten aikuisten kulkueen perässä kirmailemisesta autottomana päivänä. Olihan tämä odotettavissa, mutta sainpahan kiertää pikaratikan reittiä Keskustorille. Reitti ei sovi liikuntaesteisten käveltäväksi, joten jos minä tai senkertainen istuva kanssakulkija olisimme tahoillamme usein tuon reitin tarpeessa, käyttäisimme yksityisautoa, kuten varmaan vanhukset, pikkulasten vanhemmat ja monenlaiset vammaiset ynnä muut. Kulkueessa huomasin, että yksittäisille autoille ei oikeastaan kannata osoittaa protestia, koska autossa voi olla yhtä sun toista asiallista hätää. Autoilijoiden pitäisi itse kyetä vähentämään yksityisauton käyttöä silloin, kun se on heille mahdollista. Pikaratikka voisi olla monelle kelpo vaihtoehto.
Filosofia ja politiikka: Olen tutkinut Georg Henrik von Wrightin kahden negaation logiikasta johtamaa väitettä tekemättäjätöstä: tekemättä jättäminen on teko silloin, kun teko olisi mahdollista tehdä tahallisesti tai jättää tekemättä. Sellaisessa tilanteessa, missä teko ei ole lainkaan mahdollinen, sitä ei myöskään voi jättää tekemättä. Tekoa ei siinä kohtaa ole lainkaan olemassa. Politiikkaan tämä liittyy esimerkiksi niin, että ihmisten mahdollisuus tehdä tai kieltäytyä teoista on erilainen. Myös teot, joita elämäntilanteeseen mahdollisuuksina sisältyy, ovat erilaisia. Tämä vaihtelee tilanteittain, ikävaiheittain, alueittain ja muistakin syistä. Meidän mahdollisuutemme vaikuttaa maailman tiloihin teoillamme paranevat, kun asetumme olosuhteisiin ja osallistumme toimintaan, joissa vaikuttavat teot ovat mahdollisia. Nyt ajattelen, että Tampereen kaupunginvaltuustossa voisin valita tekemisen ja tekemättäjätön välillä minulle tärkeissä kysymyksissä. Tosin valtuutetut ovat valinnan edessä muissakin päätettäväksi tulevissa asioissa kuin itseään erityisesti kiinnostavissa.
17:27 - /politiikka
2004-09-24
Yksinäisyydestä osallistumalla demokratiaan
Löysin Tampereen yliopiston internetsivuilta ajankohtaisia tapahtumia taas kerran.
Äärimmäistä yksinäisyyttä on esillä 23.9.04-16.1.05 Tampereen nykytaiteen museossa Tina Enghoffin valokuvissa. Yksinäisyydestä myös keskustellaan kolme kertaa 29.9., 6.10. ja 13.10.04. Tarkemmin kannattaa katso suoraan ohjelmasta: Tunsiko kukaan?
Oman tamperelaisen kaupunginosan toimintaan voi osallistua vaikkapa Mansetorilla, jonne on linkitetty tamperelaiset yhteisöt pääasiassa kaupunginosittain. Täältä löytyy myös Pispala, jossa väki elää sitä, mitä Tiedemies blogissaan päivittelee; kulttuurimaiseman kohtaloa. Yliopiston lisäksi myös Tampereen kaupunki tarjoaa sivuillaan osallistumiseen muun ohella Mansetorilinkit (toki ilmoittaen, ettei kaupunki vastaan niistä).
Tampereen yliopisto järjestää yhdessä Tampereen kaupungin, Oikeusministeriön ja Tampere Klubin kanssa yleisölle avoimen Demokratia-tapahtuman Tampere-talossa ma-ti 27.-28.9.04. Kahteen päivään mahtuu melkoisesti asiantuntijoiden alustuksia ja paneeleja muun muassa hyvinvointivaltion ongelmista, demokratian käsitteestä ja kansainvälisistä kysymyksistä.
20:15 - /tulossa
Numeroituna Oikeusministeriön sivuilla
Näin ensikertalaisena kunnallisvaaliehdokkaana kaikki vaiheet ovat minulle uusia ja kiinnostavia. Nyt kunnallisvaalien on tämän syksyn ehdokasnumerot jaettu. Tampereen vihreitten numerot ovat 125-208. Sukunimen mukaan aakkostettuna sain noista numeroista tietysti parhaan, kokonaisvaltaisen ja kestävän numeron 195. Luku on melkein yhtä iso kuin vanhin veljistäni on pitkä.
Oikeusministeriö tarjoaa internet-sivuillaan virallisen listan kaikista suomalaisista kunnallisvaaliehdokkaista 2004 kunnittain. Sieltä löytyvät myös kaikki kunnallisvaaleissa 24.10.2004 Tampereella ehdokkaana olevat kaupunkilaiset. Kunnallisvaaliin osallistuvat yhteislistat ja niille kuulumattomat on lueteltu aina kunnittaisen listan alussa. Tampereen listalta kohdasta Vihreä liitto r.p. löydymme me Tampereen vihreät, myös minä.
Vaalityötä varten minulla on Tampereen Vihreiden sivuilla oma ehdokassivu, jota täydennän vielä ja päivitän vaalien edetessä tarvittaessa. Tekemistä riittää.
Vaalibudjettini on kasvanut nollasta seitsemäänkymmeneen euroon. Sain hakemuksesta Tampereen Vihreiltä yhteisilmoitusta varten 70 euroa kuten tuon mainoksen toinenkin ehdokas. Työtön (minä) ja kotiäiti (hän) mainostamme yhden kerran jossain ja maksamme siitä yhteensä 140 euroa. Missähän yksi pläjäys tepsisi parhaiten?
09:41 - /tilanne
2004-09-23
Maija Maura Mikaela Tuomaala
Olen kokonaisvaltainen ja kestävä 52-vuotias filosofi ja erityispedagogi. Molemmilla aloilla olen toiminut tutkijana, ensin Jyväskylän ja sitten Tampereen yliopistossa. Tampereen keskustassa olen asunut jo yli 11 vuotta, ensin poikani kanssa ja sitten omillani hänen palattuaan ylioppilaana Jyväskylään. Olen vihreänä ehdokkaana Tampereen kunnallisvaaleissa tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Tahdon olla mukana kehittämässä Tamperetta muiden tamperelaisten kanssa. Minäkin olen tamperelainen, nääs.
20:29 - /mina
Idea: On tehtävä huippututkimusta!
Minä ideoin työllistymisen keinoja kaiket yöt pää kuumana aina, kun en valvo väitöskirjaa työstämässä. Päivät tietysti pääsasiassa haen työtä. Illat ja viikonloput käytän siihen, että pyrin saamaan yhteiskunnallista vastuuta kannettavakseni ja paikan Tampereen valtuustossa. Yksinäisyyden vähenemisestä sain pontta ja etsin neuvoja netistä. Aloitusmaisemaan sopii, että löysin avajaispuheen.
Tieteellinen tutkiminen on harvoin yksinäistä työtä, totesi Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto tämän syksyisessä avajaispuheessaan. Hän puhui myös tutkimuksen rahoittamisesta.
16:53 - /ideat
Ihmisten kanssa taas
Elämässäni on taas ihmisiä ja tapahtumia niin, ettei yksinäisyys ole enää itsestäänselvyys, vaan arvokas tilaisuus. Työyhteisöä en ole löytänyt.
Tärkein harrastukseni eli filosofian väitöskirjan valmisteleminen on paljolti yksinäistä kotinurkkapuuhaa. Mieleni tekee yhä Helsinkiin In memoriam Georg Henrik von Wright -konferenssiin arvostettujen filosofien esitelmiä kuuntelemaan ja keskustelemaan englanniksi.
Eri aikoina olen ollut eri tavoin kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä. Nyt pyrin vaikuttajaksi. Me Tampereen vihreät kunnallisvaaliehdokkaat 2004 olemme saaneet yhtenäiset ehdokassivut, jotka päivittyvät pian numeroilla, mutta myös itse lisäämillämme teksteillä. Jotkut ehdokkaista tunnen ennastaan. Joukosta löytyy poikani Antti-Juhanin ystävä Oras, jonka olen tuntenut poikien vauva-ajasta asti. Lisäksi yksi eilisistä vaaliopiskelijoista paljastui opiskeluaikaiseksi tutukseni Jyväskylän yliopiston filosofisten, psykologisten, erityispedagogisten ja kasvatustieteellisten opintojemme tiimoilta, mutta olimme silloin kumpikin eri nimisiä. Moniin muihin olen tutustunut syksyn mittaan erilaisissa vaaleihin liittyvissä tilaisuuksissa.
Yksi harrastuksistani on kaupunkikävely, joka on myös saanut seurallisia piirteitä. Kävelinhän eilen ainoana vanhempana henkilönä nuorten opiskelijoiden, maanystävien ja luontoliittolaisten kulkueessa yliopistolta Keskustorille pikaratikan reittiä. Minulla oli mukava juttukaveri koko matkan, mitä nyt välillä huutelimme iskulauseita muiden mukana. Torilla oli kovin harvassa ihmisiä, vaikka siellä oli meneillään aiemmin mainitsemani Kansainvälisen autottoman päivän Tampereen päätapahtuma. Autoja oli silmämääräisesti arvioiden liikkeellä yhtä paljon kuin muinakin päivinä.
12:38 - /ihmiset
2004-09-22
Merkittävä kokemus
Niin kuin meinasin, kävin eilen Tampere-talossa kuuntelemassa presidentti Martti Ahtisaaren luennon demokratian tulevaisuudesta. Sali ei ollut ihan puolillaankaan, vaikka harvoin tavallinen tamperelainen saa tilaisuuden olla samassa tuvassa presidentin kanssa.
Esitelmä herätti ajatuksia, joista ehkä kerron myöhemmin lisää. Sen verran sanon, että päätin siltä istumalta esittäytyä Aloitusmaisemassakin Maijaksi.
Nyt kiirehdin toteuttamaan toisen ja kolmannen meinaamiseni aiemmilta päiviltä. Kävelen yliopiston eteen ja liityn kulkueeseen kestävän liikenteen puolesta. Keskustorilta sitten aikanaan jatkan matkaa ja kuuntelen luentoja.
15:06 - /eloa
2004-09-21
Ei vielä numeroituna
Vaalikoulutuksessa: Vietin eilisen illan kuuntelemalla luentoja vihreästä vaalityöstä (haasteellista) ja Tampereen hallinnosta (voimakkaassa muutosvaiheessa). Luennot jatkuvat keskiviikkoiltana.
Vihreänä vaaleissa: Vihreitten ehdokkaiden nimilistat löytyvät koko Suomenkin osalta kyllä aikanaan, vaikka kaikki kuntalistat eivät linkity vielä tänään. Pirkanmaan kuntaluettelosta löytyy Tampere ja sieltä ehdokaslista, joka ei tietenkään vielä tänään ole ihan valmis. Siellä olen myös minä, Maija Tuomaala. Ehdokasnumerot ja vähän muuta on vielä tulossa. Myös vihreisiin vaaliteemoihin voi tutustua, jos kiinnostaa.
Elämä tänään: Työllisyystilanteessani ei ole muutoksia eli olen tänäänkin työtön tuplamaisteri (YTM, KM). Harrastukseni eli väitöskirjan tekeminen ja kaupunkikävely pitävät mieleni virkeänä ja kuntoa yllä. Saa nähdä, ehtinkö tänään klo 18 Tampere-talon pieneen saliin kuuntelemaan presidentti Martti Ahtisaaren luentoa demokratian tulevaisuudesta.
10:44 - /politiikka
2004-09-20
Kansainvälinen autoton päivä 22.9.04
Kaikki järjestävät: Kansainvälistä autotonta päivää vietetään keskiviikkona 22. syyskyyta 2004, kertoo Tampereen kaupungin tekninen toimi Autottoman päivän sivullaan. Ympäristöministeriö liittää Kansainvälisen autottoman päivän Liikkujan viikon 16.-22.9.2004 ohjelmaan.
Ohjelmaa kaikille: Ympäristökeskus Moreenian Autottoman päivän tapahtumakalenteri päivittyy internetissä ja kertoo, mitä Tampereen päätapahtumassa Keskustorilla klo 13-19 ja muualla kaupungissa on tekeillä näissä merkeissä 22.9.2004: Luvassa on ainakin politiittisia puheita ja kysymys-vastaus -tilaisuus, poni- ja vossikka-ajelua, alennetut taksat kaupunkiliikenteessä, kaikkien ajoissa ilmoittautuvien yli 15-vuotiaiden Aja oikein Tampereella -pyöräilykisa, uuden kevyen liikenteen yhteyden avaaminen Satakunnansillan ali, lasten liikennetapahtuma, ja pyöräilyelokuva Niagarassa eurolla ym.
Mielenosoituskulkue pikaratikan reittiä: Kestävän liikenteen puolesta järjestetään Tampereella kulkue, joka kokoontuu Tampereen yliopiston edessä (Kalevantie 4) klo 15.30. Kulkue suuntaa yliopistolta Keskustorille tulevan pikaratikan reittiä seuraillen. Mielenosoituksen järjestävät Tampereen Maan ystävät, Luonto-Liiton Hämeen piiri ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaosto. Kaikki voivat osallistua, joten taidan mennä katsastamaan pikaratikan reitin.
- maura
13:07 - /politiikka
2004-09-19
Rauhallista aherrusta
Aherrusta: Olen viettänyt rauhallista ja työntäyteistä kotiviikonloppua siirrellen sisustusta ikkunoiden eteen (termostaattiremontti on siis lopultakin ohi) ja tehden monen päivän pataa, taas (ruokaa on moneksi kiireiseksi päiväksi jääkaapissa). Pyykkiä olen myös pessyt.
Valmistautumista: Vaalikoneisiin vastaaminen vaatii oman aikansa, kun asian ottaa vakavasti.Olen valmistautunut muutamia päiviä, mutta vasta alkavalla viikolla hoidan hommani vaalikoneille asti.
Rentoutumista: Televisiosta olen katsellut Innon ja T.i.l.a:n (molemmat sisustusta), Lovejoyn (antiikkikauppahupailua) ja nyt menen katsomaan Star Trek TNG:n ja Farscapen (molemmat scifiä).
- maura
19:17 - /eloa
2004-09-17
Internet ja filosofia kirjastossa
Sanottakoon aluksi, että Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tietoa filosofian illoista: Syksyn filosofian illat käynnistyvät pääkirjasto Metsossa maanantaina 27.9. klo 18.00 luentosalissa 1. Syksyn iltojen aihe on tamperelaisille hyvin ajankohtainen Väinö Linna ja Tuntematon sotilas. Minun filosofiani kehittyy kuitenkin Attilassa, jonka ulkoseinässä ylhäällä on yhä nähtävissä teksti OSAKE YHTIÖ ATTILA.
Päädyin kirjastoteemaan oikeastaan Netti-Nyssen vuoksi. Olen nimittäin Attilassa käväistessäni ihmetellyt parinakin päivänä Netti-Nyssen vierellä, voinko mennä sisään. En mennyt. Internetkuppilaan rohkenin mennä ja ostaa kahvia internet-surfailulla höystettynä, kuten olen kertonutkin. Olen miettinyt, minne koneeton vähävarainen väki pääsee sähköpostia lukemaan, kirjoittamaan asiakirjojaan ja selailemaan internet-sivustoja. Oletin, että Metsossa se voisi onnistua. Otin ihan varovasti selvää Netti-Nyssestä ja Metsosta tältä kannalta.
16:20 - /keinot
Demokratian tulevaisuudesta
Huomasin Tampereen yliopiston tapahtumakalenterista, että Tampere Klubin III kokous On the Social and Cultural Conditions of Democracy. on Tampere-talossa ma-ti 20.-21.9.2004. Tampere-klubin varsinainen kokous ei ole yleisölle avoin.
Yleisö voi kuitenkin osallistua kuuntelemalla luennon tiistai-iltana 21.9.2004 klo 18.00 Tampere-talon pienessä salissa: Presidentti Martti Ahtisaari pitää yleisölle avoimen luennon aiheesta On the Future of Democracy. Tätä demokratian tulevaisuus -aiheista luentoa voi seurata myös suomeksi käännettynä. Ehkä lähden kuuntelemaan, jos ilta säilyy muilta kiireiltä vapaana.
Aktiivinen vaaleihin osallistuminen ja äänestäminen edistää nähdäkseni demokratian toteutumista ja kehittämistä. Kovin monelta kannaltahan asioita voi katsella ja katsellaankin. Hyvä ratkaisu on kokonaisvaltainen ja kestävä.
- maura
14:53 - /tulossa
Alkoholistin lapsi valtuustoon!
Täällä Maura Aloitusmaisemasta. Hei vaan kaikille!
Haastattelin juuri yhteiskuntatieteiden maisteri ja kasvatustieteiden maisteri Maija Tuomaalaa, joka pyrkii Tampereella vihreiden listalta valtuustoon. Puhe on paljon keskustelua herättäneestä alkoholin hinnoittelun ongelmasta, johon tuore blogi Riitta valtuustoon on kiinnittänyt huomiota.
Kysymys: Miltä sinusta alkoholistintytär Maija Tuomaala nyt tuntuu kuulla ja lukea, että aivosi, persoonallisuutesi ja taitosi eivät olekaan alkuperäisten edellytystesi mukaisia?
Vastaus: Tuntuu jotenkin tosi kamalalta. Nyt 52-vuotiaana työttömänä tuplamaisterina minulla on jo tehtynä 79 pestiä, kun lasketaan mukaan suurin osa 12-vuotiaan kesätöistä alkaen aina 50-vuotiaana päättyneeseen monivuotiseen moniprojektisen ESR-hankkeen pätkittäisjohtamiseen. Lapsena ja nuorena pelkäsin lähes koko ajan, vaikka meillä vain isä ryyppäsi. Kirves ja muut teräaseet ovat vaarallisia humalaisen käsissä. Meillä kyllä yleensä selvittiin keskinäisen suojelun tai henkilökohtaisen oveluuden, piileskelyn ja isän puhuttamisen avulla hengissä. Tosin isä ei yleensä ehtinyt uhkauksia ja julmisteluja pitemmälle ennen kuin puolustuksemme jo toimi.
Kysymys: Millainen sinä omasta mielestäsi olisit, jos olisit kasvanut niin sanotussa normaalissa perheessä?
Vastaus: Isäni alkoholismin vaikutusta aivoihini, persoonallisuuteeni ja taitoihini en osaa itse arvioida. Ehkä olisin ilman tuota alkoholismia ja muita hellsteniläisiä virtahepoja pyrkinyt yliopistoon suoraan ylioppilaskirjoitusten jälkeen, valmistunut vain kertaalleen maisteriksi ja suoraan sen perään tohtoriksi. Pätkätyöurani olisi voinut muodostua vakinaisesta akateemisesta pestistä tai olisin edennyt sijaisuuksien kautta vaativampiin, mutta yhä akateemisiin pesteihin.
Kysymys: Mitä mieltä olet alkoholin hinnasta käytävästä keskustelusta?
Vastaus: On toiveajattelua, että alkoholistit ja muut humalavieraat kykenisivät hallitsemaan alkoholin käyttöään ja humalakäyttäytymistään niin, että heille ja heidän läheisilleen jäisi halvoilla hinnoilla ostetun perussatsin jälkeen enemmän rahaa elämiseen. Jos alkoholin hinta taas on kovin korkea, menevät alkoholistin ja ehkä muunkin humalahakuisesti alkoholia juovan omat ja lainatut rahat siihen. Eräskin alkoholista nauttiva mies sanoi minulle taannoin luopuvansa mieluummin niuhottavasta akastaan kuin viinapullostaan. Halpaa viina ei saa olla, mutta ei liian kallistakaan.
Kiitos haastattelusta, Maija. Toivottavasti pääset valtuustoon!
- maura
Tiedoksi:
Täällä Aloitusmaisemassa kannatetaan valtuustoon Maija Tuomaalaa! Mauran haastattelema Maija Tuomaala olen tietysti minä itse. Minä pyrin nyt Tampereen vihreiden listoilta valtuustoon. Minulla on omakohtaista kokemusta sosiaalisista ongelmista ja työttömyydestä jo toisessa sukupolvessa, mutta myös monialaista koulutusta ja työkokemusta, josta on minulle päättäjänä ja siis myös Tampereelle ja tamperelaisille hyötyä.
- Maija
11:34 - /politiikka
2004-09-16
Upo uusi tosiaan
Tänään lämmitin kahvimukillistani 2 minuuttia vanhan mikroaaltouunini maksimilla (550W) :)
Hihityttää vieläkin, arvoisa vitsikäs, vaikka jo aamulla ymmärsin, mitä taannoinen kommenttisi juttuuni Tuokiokuvia tuvastani itse asiassa tarkoittaa.
Rantanplan onkin suosikkini, jos koirista puhutaan.
- maura
12:54 - /eloa
2004-09-15
Kaupunkikävelyä Tampereella - osa 1
Saattaisin harrastaa enemmänkin luonnossa kävelemistä tai reippaampaa liikkumista, mutta en terveydellisistä syistä yleensä tohdi. Ajoittain riskeeraan ronskisti ja menen metsiin ja tuntureiden rinteille jopa yksikseni kuljeskelemaan. Toistaiseksi olen selviytynyt niiltäkin reissuilta ensin majapaikkaani ja sitten lopulta kotiin asti. Pienellä levolla nivelet rauhoittuvat.
Tavallisesti kuitenkin kävelen varmuuden vuoksi turvallisesti Tampereella. Kaupunkikävelyn voi tehdä hyötyliikuntana, jos siihen voi yhdistää asioitten hoitamista. Tai toisinpäin: asioitten hoitamiseen voi yhdistää nautiskelevaa kaupunkikävelyä.
Minä ainakin etsin kauniita reittejä, mielenkiintoisia rakennuksia ja erilaisten säiden tai vuorokauden ja vuodenaikojen tarjoamia muunnelmia samoista tutuista reiteistä ja taloista. Toki minulla on sellainen etu, että lähden kotoa kävelylle muistomerkistä: Kirjailija Kalle Päätalon rakennusmestarivaiheen esikoisteoksesta. Talon kyljessä on siitä oikein kyltti.
18:20 - /maailma
Ex-ääniharavan kuntasuhdehistoria
Maanantaisen keskipäivän ja tämän hetken välissä olen suostunut, tullut hyväksytyksi ja ryhtynyt Vihreän Liiton/ Tampereen Vihreiden ehdokkaaksi Tampereelle. Kuntavaaleissa tähdätään valtuustoon. Sinne minäkin tähtään, kernaasti.
Matkan varrella vaaleihin mentäessä kirjoitan Aloitusmaisemassa myös ensikertalaisen kokemuksia suuresta (koosta riippumatta) vaalitaistelustani, tärkeistä asioista ja jokapäiväisestä elämästäni tässä minulle uudenlaisessa tilanteessa.
Nyt muistelen aikaa, jolloin vähäsen olin opiskelijapolitiikassakin mukana, kartoitan kuntasuhteitteni historiaa ja kerron viime maanantaina kuntapolitiikan suuntaan ottamistani ensiaskeleista.
15:50 - /historia
2004-09-14
Tampere historiassani
Minulla ja Tampereella on paljon yhteisiä kokemuksia. Viimeiset 11 vuotta olemme eläneet yhdessä. Tosin Tampereella on tänä aikana ollut muitakin ja jopa paljonkin pitempi aikaisia suhteita meneillään. Kaupunkilaisen osa on olla vain yksi kaupungin kaikista asukkaista, joten olen ihan hyvilläni näinkin. :)
Kun minun ja Tampereen suhde on nyt käymisvaiheessa, olen katsonut asialliseksi tarkastella suhdettamme menneitten vuosien varrelta nykyhetkeen asti. En ole lähtemässä, eikä Tampere ole luopumassa minusta. Päin vastoin: tahdon syventää vihreää kaupunkisuhdettani vaalien myötä. Meillä on tosiaan paljon yhteistä historiaa.
16:25 - /historia
2004-09-13
Tuokiokuvia tuvastani
Viimeisimmän muistamani unen näin mennäviikolla torstain ja perjantain välisenä yönä, joka siis edelsi Sorsapuistolenkkeilyäni. Näin silloin unta tuntemattomista miesystävistä, jotka tulivat luokseni vuorotellen hyvästelemään. Viimeisen lähdettyä katsoin unen taivaalle ja olin aika järkyttynyt, kun kuu liikkui taivaalla kuin joku iso avaruusalus ja lähti sitten vaeltamaan kauas maapallosta poispäin. Juuri, kun sain unen väet katsomaan tuota outoa ilmestystä, kohdallemme lensi jäteauto, joka pudotti kuormastaan järveen hajonneita oviseiniä ja muita taloni jäänteitä.
Viime tiistaina taloyhtiössä alkaneesta termostaattiremontista kuvittelin pääseväni eroon tänään aamutuimaan, mutta vieläkin tuolla termostaattien kohdalla jököttävät korjausten päällä punaiset kumisuojukset, eivätkä säätimet. Se tarkoittaa sitä, että milloin tahanssa remonttiväki voi tupsahtaa tupaani, toki ensin ovikelloa soittaen, mutta vaikka omia aikojaan yleisavaimella. Kodin ja minun pitää mielestäni olla tämä aika sellaisessa kunnossa, että minua ei sitten hävetä, kun termostaattien viimeistelyn hetki koittaa. Eiköhän niin käy sentään nyt alkuviikosta, jotta saan kasata tavaraa pattereidenkin eteen.
Lämmitin äsken lautasellisen omatekoista hernekeittoani 3 minuuttia vanhassa mikroaaltouunissa, jonka maksimia (550 W) käytin. Muuten sujui hyvin, mutta kun en laittanut kupua lautasen päälle, poksahteli jokunen herne mikron sisäseinälle. Hyvää keittoa, vaikka sen itse mainitsenkin.
Lähden iltapäivällä hyötykävelylle, joka varmaan poukkoilee tamperelaisissa asiointimaisemissa pitkälle iltaan. Onneksi reitit ovat kauniissa maisemissa.
- maura
11:02 - /eloa
2004-09-12
Hernekeittoa
Kun liottaa ohjeen mukaisesti yön yli pussillisen kuivattuja herneitä parissa litrallisessa vettä, voi sitten koko hoidon keittää. Kannattaa sekoitella silloin tällöin. Välillä on hyvä myös tarkkailla kiehumista, ettei kiehunta väsy pois tai kiihdy liikaa.
Tunnin leppoisan kiehumisen jälkeen ja ennen kuin toinen keittämistunti alkaa, voi herneiden sekaan halutessaan laittaa ison sipulin pilkottuna ja vähän suolaa. Jos haluaa sattumia, voi tässä vaiheessa laittaa noin 400 grammaa lihaa tai kohtuullisen lantun palasina. Jos huvittaa, voi loppuvaiheessa laittaa mausteita, vaikka meiramia, kuten jossain hernepussin ohjeessa neuvotaan. Minä sekoitin valmiiseen keittoon lautasellani sinappiakin. Tosi hyvää, mutta perinteisiltä rokkaefekteiltä ei tietenkään säästy. Tällaista elämä on :)
Saan tästä satsista aika monta maukasta ja edullista ateriaa. Lisukkeista riippuen koko satsin hinta vaihtelee, mutta edullisimmillaan ilman sattumia voidaan olla euron kieppeillä.
- maura
18:38 - /ihmeet
Äkäslompolo Kolarissa
Olen muutamana syksynä viettänyt loskaviikon Äkäslompolossa, joka on kaunis kylä Kolarissa kävelymatkan päässä Yllästä. Tänä syksynä joudun ehkä jättämään reissun väliin, sillä tiukallakaan kädellä en ole pystynyt vuodessa saamaan mitään säästöön. Toisaalta saattaa käydä niinkin, että en edes ehtisi lomailla.
Äkäslompolon viikkoni on viime syksyistä lukuunottamatta ollut kokonaan yksinäiselle luonnossa rauhoittumiselle varattua aikaa. Viime vuonna tein pari kävelyretkeä seurassa uuden lumen jo tultua: kävelin Äkäslompoloon vuosia sitten asettuneen S-serkkuni kanssa. Usein hän on etelässä lomailemassa minun Lapin lomani aikaan. S-serkkuni soitti tänään euron puhelun Äkäslompolosta sateen keskeltä. Sain välillisesti kävellä parisen kilometria hänen kanssaan tuttujen maisemien keskellä. Hän soitti kysyäkseen, tulenko tänä vuonna ja että hän toki joka tapauksessa on tällä erää kotonaan siellä.
Ennen tuota viime syksyistä serkun tapaamista tein itsekseni useina päivinä kävelyretkiä Luontokeskus Kellokkaaseen ja sieltä eri päivinä eri suuntiin Ylläksen rinteille. Poroja näin ja kuukkeleita sekä joitain harvoja loskamatkaajia. Kävelin viimeisenä kokopäivänä myös ensimmäistä kertaa Kesänkijärvelle. Retken päätepisteessä minua odotti (niin kuin tiesinkin toki) suljettu kuppila, hyvä puusee, palava tuli makkaranpaistopaikalla ja yllätyksekseni kyltti Pirunkololle. Mitenkähän en sitä osannut odottaa? Olin jo kävelyistä aika väsynyt, lunta oli alkanut sataa ja päivä pimentyä, joten en jatkanut eteenpäin. Ihan tarpeeksi raskasta oli tarpoa uudessa lumessa takaisin toivoen, että vahva uskoni reittimerkintöihin on perusteltu. Tottakai oli ja on. Kylässä tapasin serkun, jonka kanssa istuttiin iltaa, muisteltiin lapsuuden leikkejä ja maalaistalon töitä heidän tilallaan. Ja sitten käveltiin vielä lähtöpäivänäni kerran Äkäslompolon ympäri rantareittejä pitkin.
Äkäslompolossa on loskaviikon kävelijälle muitakin hyviä reittejä. Itse Äkäslompolon voi kiertää ympäri montakin kertaa eri säissä ja valaistuksissa tai sitten voi poiketa lompolon rannalta erilaisille muille kävelyreiteille. Männikköisellä rannalla vilisee joissain kohti reippaita oravia. Tuntureita saa katsella kyllikseen vaikka kylän raitilla kävelisi. Suurin osa turisteille suunnatuista palveluista viettää lepoaikaa.Hiljaisenakin aikana on kuitenkin avoinna pari mukavaa ravintolaa, joista kahdessa olen käynyt vuosien varrella kerran: hyviä ovat. Päivänsydännä on kylässä loskaviikon arkina avoinna marketti ja pari lahjatavarakauppaa, kahvila sekä kauempana Ylläksen rinteellä luontokeskus kahviloineen, museoineen, näyttelyineen, videonäytöksineen ja erilaisine reitteineen kilometrien päähän. Alue on iso ja turisteja harvassa.
Loskaviikko on rauhallista aikaa aution tuntuisessa Lapin kylässä seitsemän tunturin keskellä. Menenköhän sinne tänäkin vuonna?
- maura
13:35 - /maailma
2004-09-11
Tamperelaissukulainen
Tulipa äsken helsinkiläisen E-serkkuni kanssa keskusteltua puhelimitse niitä näitä. Muun ohella oli puhetta vihertävästä tamperelaisuudestani ja siitä, että minulla ei tietääkseni ole sukulaisia Tampereella.
E-serkkukin arvostaa minun uudelleen orastavaa poliittista aktiivisuuttani. Sukulaisettoman Tampereen väitteeni hän kuitenkin kumosi heti. Hänen aikuinen veljentyttärensä asuu täällä kumppaneineen.
Löysinhän minä tamperelaissukulaiseni yhteystietoja internetistä. Siis, jos täällä ei satu koko nimelle kaimaa olemaan. (Moi, SH!)
- maura
19:25 - /ihmiset
Mielivärini on vihreä
Eilen illansuussa sain luettavakseni nipun vihreää politiikkaa. Vaalien alla asiasta sopii tehdä johtopäätöksiä. Olen kiinnostunut.
Olen keskustellut aiheesta puhelimitse poliittisten neuvonantajieni, eikun poikani, siskoni, neljän veljeni ja parin kälynikin kanssa, sekä kuullut taustalta myös kahden muun kälyn ja ainoan lankoni äänen. Palaute oli ymmärtäväistä, arvostavaa ja kannustavaa, poliittisesta kannasta riippumatta. Tosin yksikään sukulaisistani ei tietääkseni asu Tampereella, joten heidän kannatuksensa varaan en voi nojautua.
Yhden varman äänen tiedän, mutta sekään ei ole kannatusääni, vaan ihan omani. Opiskelijapolitiikan viehätys ja vaativuus on palautunut elävänä mieleeni, mutta silloin olin ääniharava, nuori äiti ja jyväskyläläinen. Nyt olen suulas aikuisen vihreän jyväskyläläisen kunnallisvaaliehdokkaan tamperelainen äiti.
Kyllähän minä tätä nykyistä kotikaupunkiani Tamperetta voisin omalta osaltani olla kehittämässä. Vastuullistahan se tietenkin on. Luottakaa minuun!
- maura
16:56 - /politiikka
2004-09-10
Tampere-talo ja puisto
Olin päiväkävelyllä Tampere-talon ympäristössä. Tampere-talo on tullut minulle vuosien varrelle monella tavalla tutuksi. Mielessäni kuljeskelin kuitenkin erilaisissa tilaisuuksissa ja tehtävissä Tampere-talon sisäpuolella.
Tällä kertaa tyydyin kiertelemään puistossa. Olen nimittänyt puistoa Sorsapuistoksi ja lampea Sorsalammeksi, mutta ehkä minun olisi hyvä tarkistaa jostain nuo nimet. Tai olkoon. Oli siellä sorsia yhtä lailla puistossa kuin lammessakin.
14:08 - /maailma
2004-09-09
Minä itse tässä nyt
Lukioluokilla ihmettelin usein sitä, miten varmana jotkut koulukaverini pystyivät käyttämään tekemisistään ja mielipiteistään sanaa minä: "Minä teen. Minä olen sitä mieltä." Itse laitoin mukaan aina varauksia: "Minä yritän tehdä, jos nyt vain jotenkin pystyn. Minä taidan olla tätä mieltä, varsinkin jos olen ymmärtänyt oikein sen, mitä luulen tietäväni tästä asiasta. Tosin en ehkä ole oikea henkilö tekemään tätä, enkä ole ihan varma siitäkään, voinko vielä muodostaa kantaani nykyisen tietoni varassa."
Jotenkin tuohon tapaan kuulin oman epävarmuuteni vääntelyä ja varmuutta joidenkin toisten iskevissä lausahduksissa. Levitin koko ajan puheessani sanallista turvaverkkoa, että en lupaisi turhia, enkä väittäisi pitämättömiä. On kuitenkin aika rankkaa olla koko ajan tekemäisillään jotain tekoja ja olemaisillaan jotain mieltä, kun kuitenkin on valittava tekoja tehtäväksi ja kantoja puolustettavaksi.
Kaksi kummallisen itkuista kävelyä on jäänyt mieleeni tuon epävarmuuteni ja väistämättömän valintojen tekemisen ristiriidasta.
Aloitin tokaluokkalaisen syksyn huolehtimalla ekaluokkalaisen veljeni opastuksesta linja-auton käyttöön viiden kilometrin koulumatkoille. Jonain ensimmäisistä syksyn kouluaamuista huomasi veli, että hänellä ei ollut kaksikymppisen kolikkoa linjuria varten. Annoin menomatkakolikkoni veljelle ja lähdin kotiin hakemaan puuttuvat matkarahat. Kaikki olivat häipyneet jonnekin. Kolikoita ei ollut kolikkopurkissa. Veljestä piti huolehtia. Huusin kotiväkeä, mutta ketään ei tullut. Päätin kävellä kouluun ja antaa siellä veljelle paluumatkarahani ja kävellä takaisinkin, jos muu ei auta. Koko viiden kilometrin koulumatkan itkin, rukoilin, huusin äitiä metsien kohdalla apuun ja juoksin, minkä jaksoin. Pelkäsin myöhästymisestä tulevaa rangaistusta. Pelkäsin rahatta lähtemisestä tulevaa rangaistusta. Pelkäsin veljen yksin kouluun lähettämisestä tulevaa rangaistusta. Myöhästyin pahasti. Veli oli kuitenkin selittänyt asian opettajallemme, joka sillä kertaa oli mielisairaalaan jälleen joutunutta vakinaista opettajaa sijaistava nuori täti seminaarista. Hän silitti hiuksiani, lainasi matkarahat ja neuvoi vastaisuudessa lainaamaan kuskilta eli lupaamaan maksaa seuraavalla kerralla. Opin pyytämään ja odottamaan apua muilta: en minä tee, jos joku muu voi tehdä, enkä ota kantaa, kun en voi olla varma siitä, mikä on oikein tai mitä mieltä muut ovat. Jotain tällaista koin silloin, vaikka tuskinpa tarkalleen näillä sanoilla.
Aloitin ylioppilaskirjoitusten jälkeisen välivuoteni Helsingissä päätyen milloin millekin pysäkille, kadulle, bussiin matkalla serkun luota koululle keskustan kieppeille tai koululta serkun luo itäiseen suuntaan. Jonain ensimmäisistä päivistä päädyin kävelemään Vallilan ammattikoululta Rautatieasemalle, josta ainakin tiesin, millä bussilla pääsen perille joutumatta ohi, sillä tämän linjan päätepysäkki oli oikea pysäkki. Jossain Pitkänsillan tienoilla minulle selvisi, että en ikinä selviä elämästäni itsenäisesti, jos sitä menoa jatkuisi. Itkuvesi valui omia aikojaan kasvoillani ja tunsin olevani täysin irti kaikesta ja kaikista. Kävelin maapallon pintaa pitkin, mutta ihan siitä irti. Oli helsinkiläinen ruuhka-aika, joten väkeä riitti ympärilläni, mutta ei minulla ollut heihin minkäänlaista kosketusta. Tunsin, että en kestä sitä vastuun painetta, jota joudun siitä eteenpäin kantamaan omasta läsnäolostani maailmassa, ihmisenä ihmisten joukossa. Itkin yhä, kun jo näin Kansallisteatterin, Rautatieasseman ja bussit. Sitten rauhoituin: minun paikkaani tässä pelaan ja elän nyt ja aina vain minä itse, joten mitä teenkin ja mitä mieltä olenkin, niin sillä lailla asiat minun kannaltani ovat.
Kun minä itse tässä nyt koetan jälleen kerran valita teot tehtävikseni ja kannat puolustettavikseni, tunnistan tilanteessani samankaltaisuutta noiden kahden kuvaamani kävelymatkan kanssa. Kun kävelin elokuun viimeisenä iltana kotiin maisemakonttorista, olin tuollaisella muutosmatkalla. Suusflunssa osui siihen sopivasti perään. Niin sain aikaa luopua menneestä ja asettua rauhassa tähän tilanteeseeni, jossa juuri nyt olen itse aivan omillani.
Näin minä teen, sillä minä olen tätä mieltä.
- maura
19:30 - /mina
Kuppilasta blogilistoille
Kävin tutustumassa kotikadulleni ilmestyneeseen internetkahvilaan. Koneita internetyhteyteen ja kahvia tai teetä. En istunut kaikkien koneiden ääressä, mutta vierestäkin katsellen näytti siltä, ettei ainakaan toisen ruudulle yllä kurkkimaan. Sain käyttää varttitunnin internetyhteyttä ja juoda ison kertakäyttökupillisen kahvia euron yhteishintaan. Itse asiassa sain tutustumistarjouksena aikaa toisen mokoman ja vielä ennen lähtöä käyntileimojen keräilykortin, jolla saan lopulta maksutonta aikaa internetissä.
Katsastin blogeja ja listoja. Katsoin ensin tilannettani top-listalla, että silleen. Katsastin myös muuten tuota suosionmittaria. Ensimmäisten sadan blogin joukkoon on tullut uusia blogeja ja jo sijoille 50-70 tarvitaan isompia tilaajamääriä kuin aikaisemmin. Suosio leviää laajemmalle alueelle ja kärjessäkin tapahtuu muutoksia. Silmäilin tällä kertaa vain nopeasti myös niitä blogeja, joihin olen kirjoittamallakin luonut katseeni joskus taannoin, mutta katsoin joitain muitakin. Nuhaa, yskää ynnä muuta löysin sieltä täältä, myös omastani, toki. Aihevalikoima näyttää blogien sisällä vaihtelevan, mutta jonkinlaista blogin sisäistä yhtenäistä tyyliäkin on.
Kommentoiminen ei kiireisellä aikataululla tunnu kohtuulliselta, enkä ehdi pysähtyä blogien ääreen pitkäksi aikaa. Mieli on tehnyt silloin tällöin jotain sanailla, mutta kun sanoilla tuntuu olevan kovin suuri paino ja oma irrallinen elämänsä kommentoinnin jälkeen, harkitsen yhä.
- maura
17:14 - /blogit
2004-09-08
Työvoimatoimistossa
Kävin tänään uusimassa työnhakuni Tampereen työvoimatoimistossa, niin kuin asiallista ja pakkokin on. Seuraava käynti on sitten helmikuussa, jos en sitä ennen saa tutkimusrahoitusta tai pestiä.
Virkailija oli todella ystävällinen. Hän esitteli minulle keinoja, jolla pääsen kauemmas työnhakuun tai tuettuun pestiin.
(1) Liikkuvuusavustuksella voi matkustaa mm. tutustumaan avoimeen työpaikkaan ja haastateltavaksi sitä silmällä pitäen. Ensin työvoimatoimiston on kuitenkin hyväksyttävä matka-aie etukäteen ja matkakorvauksen saa vasta, kun työpaikan edustaja on allekirjoituksellaan vahvistanut matkan onnistuneisuuden (kyllä tai ei) pestin suhteen.
(2) Kuntatyönantajalle voi työllistyä tuettuna, kun on ollut vuoden työttömänä, mutta pestit ovat 85-prosenttisia, eivätkä ihan tutkijan pestejä.
(3) Jos olen työtön vielä, kun päädyn työmarkkinatuelle, voin yrittää yhdistelmätukea yhdistystyönantajalle, joka sitten voi palkata minut johonkin tehtävään, joka ei kuitenkaan ole ihan tutkijan pesti.
Jne.
Työnhaun uusimistapaamisen päätteeksi virkailija toivotti minulle ystävällisesti menestystä tutkimustyönhakuuni Pirkanmaalla ja varsinaisen työnhakualueeni ulkopuolella. Liikkuvuusavustus sopii työhaastattelumatkaan mihin tahansa Pirkanmaan ulkopuolella toimivaan yliopistoon tai yliopistolliseen toimipisteeseen.
Onkohan Helsingin yliopiston filosofiassa pestejä?
- maura
18:55 - /keinot
2004-09-07
Termostaatteja odotellessa
Tämä päivä kuluu täysin termostaattien odotukselle omistautuneena. Viereisessä rapussa ovat jo aloittaneen termostaattien vaihdon. Tämä rappu on vuorossa vasta kolmantena eli viimeisenä, joten oletan ehtiväni remonttiväen alta pois järjestelyineni.
Teen vähän isompaakin huonekalujen siirtelyä, kun nyt tähän jouduin. Kun termostaatit on pattereihin vaihdettu, teen toisen osan nyt aloittamastani huonekalujen uudelleenjärjestelystä. Saan samalla tilaa paperiroinalle ja kirjaston kirjoille, joita en vielä ole käyttänyt tarpeekseni. Minun makuuni tulos näyttää kelvolliselta ja luotan myös siihen, että seuraava vaihe toimii. Varmaan pitää vähän siivota muutenkin tänään.
Nyt kuitenkin menen ruuanlaittoon: vaikkapa kananmunilla maustettua kasvisnakkipaistosta? Ja kahvia jälkiruuaksi.
- maura
12:29 - /eloa
2004-09-06
Yksin kotona
Yksinäisyydestä kirjoittaminen on viivästynyt asiointi- ja kuumeilukiireiden vuoksi. Joskus viime viikolla aloitin aiheen käsittelyä, kun olin toteuttamassa saamaani häätökäskyä ja pelkäsin, miten kuiviin seuraelämäni riutuu kotikolossani. Toistaiseksi ei ole ollut ongelmia.
Minun yksinäisyyteni on viime vuosina ollut kotona yksin olemista. Pitkällä tähtäimellä, varsinkin elämäni alusta asti katsottuna, olen kuitenkin ollut enemmän seurassa kuin yksin. Kaikkina aikoina muistan tilanteita, joissa yksinäisyys yksin olemisena oli ylellisyyttä ja muiden ihmisten seurassa oleminen vallitseva tilanne. Olen kuitenkin kokenut seurassakin yksinäisyyttä, joka johtuu siitä, ettei ymmärrysyhteyttä ole syntynyt.
Monissa myöhemmissä elämäni vaiheissa olen valinnut yksin olemisen siksi, että en ole saanut sitä seuraa, jota olen halunnut. Olen kuitenkin opintojen, työn, harrastusten ja perhe-elämän vuoksi valinnut itselleni seuraa ja tällaisesta seuraelämästä olen pitänyt. Kaikenlaisia kiemuroita elämääni on kuulunut, mutta puolison ja lapsen halusin elämääni aikanaan. Tunteet tietysti lainehtivat omia aikojaan tilanteesta toiseen, mutta ei kiintymyksen perusta. Lapsen aikuistumiseen kuuluu omaan elämään etsiytyminen, mutta kiintymys säilyy. Aikuisten lapsien itsenäinen elämä maailmalla on juuri sitä, mihin niin vanhemmat kuin lapset itsekin tähtäävät.
Kun kirjoitan tässä jutussa yksin olemisesta, tarkoitan ihmissuhteiden kannalta kumppanin puuttumista ja työelämän suhteen työyhteisön puuttumista.
En halunnut aikanaan avioeroa, mutta juuri kiintymykseni vuoksi hain sitä yhdessä silloisen mieheni kanssa. Eihän ihmissuhteita voi pakottaa jatkumaan. Tähän parittomaan yksinäisyyteen en ole etsinyt muutosta vuosiin. Tosin silloin tällöin matkan varrella jotkut miehet ovat saaneet minut miettimään tunteitani ja tulevaisuuttani. Joskus olen jopa päätynyt puhumaan pehmoisia väärässä paikassa. Varatuista en piittaa, mutta joskus olen luullut varattuja vapaiksi. Vanhoja ongelmia en halua elää uudelleen, joten yritän olla toistamatta omia virheitäni ja olen väistänyt miehiä tälläkin perusteella.
Kuulin joskus kauan sitten naimisissa olevan naisen sanovan naimisissa olevalle miehelle, kun kummankin aviopuolisot olivat paikalla: "Mitä se sinuun kuuluu, jos minä sinua rakastan." Tämä jäi mieleeni ja käytinkin sitä äskettäin typeryyksissäni, kun itse vapaana naisena huomasin rakastuneeni rengastettuun ja siis ilmeisesti varattuun mieheen: "Mitä se sinuun kuuluu, jos minä sinua rakastan." Tarkoitukseni oli pyytää anteeksi tunkeiluani ja osoittaa, että vika ei ollut hänen: kyseessä oli yksipuolinen syyttömäksi julistaminen, eikä torjunta.
Muissa suhteissa olen yksin kotona pääasiassa siksi, että haluan olla yksin. On tietenkin myös paljon sellaista, mitä tekisin jos voisin. Ja jos voisin niin tehdä, en olisi yksin enkä aina edes kotona. Mutta minä viihdyn kotona ja viihdyn yksin, koska tilanne on nyt tämä.
- maura
18:59 - /tilanne
Uutistelevision ääressä
Minun yskäni on hyvässä vaiheessa, eikä uutta kuumepiikkiä ole enää tänään tullut. Aikuisen poikani kuumetilanteesta keskustelimme puhelimessa muiden asioiden ohella. Hänellä on homma hanskassa, kuten sanotaan.
Olen katsellut aamupäivän aikana uutisia. BBC World News käsitteli pitkään naapurimaan koulukaappaustragediaa. Toimittajia oli asianmukaisesti tapahtumapaikalla ja uutisointikin oli kohtuullisen asiallista.
Samalla tai toisella kanavalla näytettiin tavalliseen tapaan kommentoimatonta kuvaa, tällä kertaa koulutragediasta nämäkin. Kuvat kertoivat omaa tarinaansa. Itkevät ihmiset viipyivät koulun raunioilla, joille oli tuotu valtavasti myös kukkia ja kynttilöitä. Puisia arkkuja tehtiin toisaalla yksi toisensa jälkeen ja verhoiltiin punaisella sametinnäköisellä kankaalla pikapikaa käsin. Arkkujen päälle naputeltiin sarjatyövauhdilla kauniita ortodoksiristejä. Hautajaisiin oli surupukuisten ihmisten lisäksi saapunut tapahtuman järkyttämää arkipukuista kansaa. Raunioita yhtäällä, lukuisia avattuja hautakuoppia toisaalla.
Usealla ulkomaisella kanavalla näkyi yhtä aikaa luonnonkatastrofien tuhoja eri puolilta maailmaa. Tuhoutuneita alueita paikannettiin kartoille. Rajuilmat ovat uusia, pahempia kuin äskettäin riehuneet. Japanissa tärisivät toimistohuoneet sisäkuvissa. Muualta näytettiin virtaavien ja satavien vesien tulvaa ja eri nimisten tuulten repimiä ihmisasumuksia ja muita rakennuksia.
Ulkomaitten urheilu-uutisissa näytettiin suomalaisia. Toiseksi päätyneen Mika Kallion taistelua piikkiluokan osakilpailuvoitosta näytettiin ratatapaturmien höystämänä joltain eurooppalaisradalta. Neljänneksi mm-rallin osakilpailussa autoillut Marcus Grönholm sai suomenkielisiä ohjeita kartturiltaan Japanissa. Joitain ojaanajoja ja peltien ruttausjuttuja tapahtui, kuten tavallista. Näissä kuvissa Japanin luonto oli ihan rauhallinen ja vehmaat maisemat kapeiden ralliteiden ympärillä kuin suomalaiskoivikoita.
- maura
15:14 - /maailma
2004-09-05
Näköisomakuva
Kuumeilun taukoamista odotellessani ja kuumeista aivoittelua hyödyntäen olen valmistautunut entistä paremmin työpaikkahaastatteluihin. Olen muun muassa tarkastellut itseäni kriittisesti, rehellisesti ja ankarasti arvioiden. Päädyin tosin varsin vaatimattomaan kuvaukseen luonteestani ja ominaisuuksistani, mutta ainakin voin tuntea tulevani ymmärretyksi: itseymmärryksen antamaa elämänvarmuutta ei mikään voita.
Olen ahkera, ajattelevainen, aktiivinen, aloitekykyinen, analyyttinen, antelias, asiallinen, avoin, empaattinen, filosofinen, harkitseva, herkkä, hienotunteinen, huolehtiva, huumorintajuinen, kekseliäs, kiintyvä, kokeileva, kokenut, kriittinen, lahjakas, luja, luonteva, luotettava, lämmin, mainio, mielikuvituksekas, mietteliäs, monipuolinen, mukava, oivaltava, omaperäinen, optimistinen, organisointikykyinen, perinpohjainen, persoonallinen, rauhallinen, reipas, rentoutumiskykyinen, ripeä, rohkea, selkeyteen pyrkivä, selkeä, tarkka, tarkkaileva, tietoinen, tilaa-antava, tilanneherkkä, toiset huomioiva, tunnollinen, vakaa, valpas, vastuuntuntoinen, viisas, vilkas, vilpitön, visuaalinen, yhteistyökykyinen, ymmärtäväinen, yritteliäs, äidillinen ja älykäs - vain joitain tärkeimpiä ominaisuuksiani mainitakseni.
Suhtaudun tulevaisuuteeni todella luottavaisesti, sillä rohkenin karsia vilpittömin sydämin ja tarkalla kädellä tuosta näköisomakuvastani poies kaiken ylimääräisen rönsyilyn, leveilyn ja turhan itsekehun. Sellaisesta olisi vain haittaa uralleni. Sitä paitsi työnantajat eivät uskoisi kenenkään olevan niin erinomainen.
- maura
22:15 - /mina
Onnistuinpas
Löysin selaimeni päivityssivut internetistä ja päivitin selaimeni. Operani on nyt muutenkin entistä parempi. Ilokseni pääsen sen avulla taas kotoakin Hordeen. Voin taas kiiruhtaa kesken kotoisten puuhieni lukemaan akateemiseen spostilaatikkooni saapunutta spostia. Oi, miten olen onnessani. Pienet ovat ilot, mutta sitä makeemmat!
Kiitos Tampereen yliopiston tietokonekeskuksen LH:lle asiantuntevasta päivitysneuvosta!
- maura
01:21 - /ihmeet
2004-09-04
Lokoisaa meinaamista
Tänään olen ollut kovin väsynyt. Kuumetta ei ole enää, mutta lämpöä olen mitannut viime yönä ja viimeksi äsken jotain 37,6. Yskä ei hakkaa, mutta on. Kurkku ei ole kipeä, vaan tukossa.
Tätä vaivaa täytyy olla liikkeellä paljon, sillä sitä on omaistenikin joukossa eri puolilla maata. On tarvittu sairaalaakin, joten minulla on aika lievä vaiva siihen nähden. Aivastelen tuon tuostakin yhä, mutta tavallaan se tuntuu mukavaltakin. Jotenkin sellaiselta elossa olemiselta.
Muuten päivä on kulunut lokoisan meinaamisen merkeissä.
23:08 - /eloa
2004-09-03
Takkuista perjantaita
Kurkkukipu jatkuu ja keuhkoja kutittaa yskä, joka hakkaa tiukkaan tahtiin ja pitää ääntä. Mistähän minä tämän koukkasin?
Kotoinen Opera-selaimeni ei pärjää UTAwwwmailille, vaan pomppaa heti Hordesta ulos. Hordeen se jättää käyntijäljen, että perillä on koukattu. Koska pääsen Hordeen muualta muilla selaimilla, tiedän, että jokin mättää Operan ja Horden välisessä suhteessa. Minua neuvottiin päivittämään itselleni kotiin uudempi Opera-versio, jonka pitäisi toimia. Kokeilen, kunhan voimistun.
Se ei auta toiseen ongelmaan: Tommipommin huomaavaisesti lähettämä Gmail ei tykkää Operasta tai päinvastoin, mutta niin Gmail itse ilmoittaa. En siis voi käyttää Gmailia, ellen vaihda selainta. Katsotaan nyt tai pikemminkin vähän tuonnempana.
Kaukolainalaskusta huomautettiin, mutta sitä juttua selvitetään muualla. Olkoon rauhassa.
Kävelin maksamaan käteisellä vuokran, että ehtii varmasti siihen, mitä vuokraemännän kanssa on sovittu. Asioimme eri pankeissa ja minun rahantuloni sattuu joskus silleen, ettei aika riitä pankkien välisten siirtopäivien odotukseen. Kävelin tietämääni konttoriin maksaakseni. Se oli mennyt etuajassa kiinni, sillä se muuttaa viikonloppuna lähemmäksi minua. Kävelin toiseen konttoriin. Jono oli pitkä, mutta kärsivällisen odotuksen jälkeen sain ilon maksaa 6 euroa siitä, että maksoin vuokrani ajoissa.
Hoitelin muitakin asioitani. Eiköhän kaikki ole tehty, mitä tänään piti tehdäkin.
- maura
18:49 - /eloa
2004-09-02
Vapauden huumassa
Heräsin aamuviideltä. Aamutoimien jälkeen korjasin ja parantelin tutkimussuunnitelmaa siitä, millaisena se joutui lähtemään Kordelinille hamassa elokuun viimeisen illansuun kiireessä. Koneelle sain kolmeen sivuun erilaisilla tiivistyksillä mahtumaan melkoisesti asiaa. En sentään koko väikkäriä. Tulostin neljä satsia hitaasti, mutta varmasti mustesuihkutulostimen raksutellessa siistiä, mustaa jälkeä. Lähdin liikkeelle joskus päivällä, varmaan yli puolen päivän. Vein postiin kuorellisen papereita Koneen säätiölle osoitettuna ja hoidin muut paperihommat kunkin kohdalleen kohteeseensa. Palautin viimeiset nipstakkelit lähtöpisteeseensä Pinniin, jossa ei ollut monta ihmistä näkösällä. Yhden tutun löysin ja sain yliviivaamaan minua tarkoittavan merkkirivin näkyvältä paikalta. Ei tuntunut missään. Kävin yhdellä asiantuntijaluukulla uuden Pinnin ääripäässä ja totesimme, jotta vika on ihan minun koneeltani postilaatikolle kuljettaessa, eikä organisaation poluilla. Siis se vika, jonka vuoksi syyskuussa on vaikeampaa lähettää sähköpostia koneeltani, vaikka muilta koneilta, mistä vaan kokeilin, homma onnistui. Jatkan tätä ruljanssia huomenna. Kävelin pisaroiden lomassa puikkelehtien puistossa rauhalliseen tapaani ja huomasin oudokseltaan ällistyttävästi nauttivani vapaudesta. Vapaus liittyy siihen, että juuri olin nähnyt ihan erilaisen pään kurkistavan sen koneen takaa, jonka takaa olisin itse saattanut kurkistaa, jos vielä olisin siellä. Kävin Attilassa laittamassa osoitetietoni ajan tasalle, että osaavat laskuttaa myöhästyvistä kirjanpalautuksista sitten, kun niitä tulee. Sanoivatkin, etteivät enää muistuta siitä, että kirjat pitäisi uusia, vaan siitä, että lasku on alkanut karttua palautuspäivän ylimenevästä ajasta. Ihanaa vaan, minä tuumasin itsekseni, poistuin ja pistin kännykkäni taas työkuntoon. Minulla on nimittäin tapana sammuttaa käsipuhelimeni, kun asioin kirjastoissa. Pientä härveliä kämmenelläni näpräillessäni muistuivat mieleen Tullintorin tullivaat päivät, jotka ovat meneillään ja läksinkin siitä sitä hulinaa katsomaa. Hiljaista oli. Istahdin Arnold'siin kahvikupposen, veden, pikkupomadan ja iltapäivälehden seurassa odottelemaan hulinan alkamista. Ihan tavallinen määrä väkeä virtaili ohitse suuntiinsa kukin, joten lopulta annoin periksi ja meni ostoksille ruokakauppaan. Kantokykyni rajoissa ostin sitä sun tätä kaapeista loppunutta ja palasin kotiin. Huomasin, että enemmänkin puutteellisuutta oli havaittavissa, joten lähdin toiseen kauppaan, kun vapaa olin lähtemään. Ja taas ostin vähän tuota ja tätä ja kannoin kantokykyni voimalla kotiin. Söin Ketun kanssa, sillä se tuli televisiosta sopivasti. Ketun jälkeen asetuin koneelle yrittämään sähköpostia eteenpäin. Ei niin mitään. Näyttää siltä, wwwmail lähtisi tottelemaan, mutta sitten se vaan poukkaa alkuperäiseen tilaansa ja jättää minut tähän portille toljottamaan kuin nallin kalliolle. Hommasin eilen itselleni Suomi24:n sähköpostiosoitteen ja sitä minun pitää nytkin käyttää, kun tuo vakiosysteemini vain pompahtelee. Napsauttakaa nyt asiantuntijat homma kuntoon tai siis viimeistään huomenna, kun olisi niin mukava silleen toimivien sähköpostien ja muun kanssa puuhata, että kerrakseen. Taidan olla kuumeessa tänäänkin, on ollut kurkku kovin kipeenä ja kuumevaivainen olo muutenkin, mutta eiköhän tämä tästä. Pitää pyytää Antti-Juhania poistamaan tämän tekstin loppuun suomi24:n laittamat mainokset, sillä en itte voi ja osaa sitä tehdä. Nyt seuraavat kolmisenkymmentä minuuttia sitten kuluvatkin modeemiyhteyden, selaimen internetyhteyden ja sähköpostin äärelle pääsemisen odottamisessa - siis minulta näiden sanojen kirjoittamisesta alkaen - lukijoiden touhuja en näe edes mielikuvituksen siivin - tai silmin ois varmaan parempi ilmaisu, jos tarkemmin ajattelen. Sitten napautan tämän viestin sähköpostiviestiksi ja lähetän Aloitusmaisemaan nauttimaan vapaudesta. Itse painun potemaan tai varmaankin parantavaan uneen tai ainakin uneen ja varmaan paraneminen jatkuu. Kahvia tekee mieli, mutta sitä taidan naukata vasta aamupuolella perjantaita. Kunhan sinne päästään.
- maura
22:39 - /eloa
2004-09-01
Olympilaisainesta
Vaikka olen jännittänyt tätä päivää parisen viikkoa puolentoista vuoden päälle, en tänään ole pystynyt tasoni mukaisiin suorituksiin. Minun oli tarkoitus aloittaa päivä vauhdilla aamusta, mutta kunto ei osunut ihan kohdalleen. Ensinnäkin jo päivän sää, joka aamulla oli varsin pilvinen, pimensi kotini ja olisi edellyttänyt valon sytyttämistä, mihin en kuitenkaan pystynyt motivoitumaan. Näin päivän suorittaminen lähti nihkeästi käyntiin. Kun siinä sitten tunnustelin mahdollisia syitä huonoon lähtöön, totesin kuumeilun ja kurkkukivun. Vetäydyin dornitoriumiini.
Tunsin kasvoillani kirkkaan kuumuuden ja ihmettelin syytä siihen. Tarkkailtuani ympäristöäni jouduin toteamaan, että verhojen raosta paistoi aurinko suoraan kasvoilleni. Ihmettelin päivän sään nopeaa vaihtumista. Juurihan oli ollut synkkää ja pilvistä. Päätin kuitenkin, että ennen kuin oletan tilanteesta mitään sen kummempaa, tarkistan kronometrista ajan hetken. Edellisen tarkistukseni mukainen tulos oli 10.15 ja nyt sain tulokseksi 17.15 aika lailla tarkalleen.
Kurkku tuntui vielä kipeältä, mutta olo ei ollut enää kuumeinen. Päätin ottaa riskin ja ryhtyä suorittamaan tätä päivää edes sen iltaisempien tuntien osalta. Nousin ja avasin television parahiksi ritari Ässän tulla tupaani, mutta sitten hän lähti kesken pois ja lupasi: "Jatkuu ensi keskiviikkona." Vaikka kuntoni ei riittänyt kokonaiseen suoritukseen eli valvomiseen aamusta iltaan kotosalla, niin vapaa-aikaosio lähti hyvin käyntiin.
Tein monen päivän ruokaa: puolen kilon paketti makaronia pariin litraan kiehuvaa vettä, vieressä paistinpannulla 400 grammaa jauhelihaa paistumassa, veteen kolme kuorittua ja pilkottua sipulia, pian myös purkillinen vihreitä papuja ja purkillinen tomaattimurskaa, pakastelokerosta pussillinen herneitä ja porkkanoita seuralaisineen, maustehyllyltä ainakin paprikaa ja pippuria ja suolaa, jääkaapista ainakin omenaviinietikkaa ja soijaöljyä, paistinpannulta jauhelihaa. Kun aineksia lisäilee rauhalliseen tahtiin, on maltettava odottaa kiehumista aina jäähdyttelyn jälkeen. Tällä tavoin keitellen 8 minuutin makaronit kypsyvät suunnilleen puolessa tunnissa. Loppuvaiheessa maistelin ja lisäsin hyppysellisen jotain intialaista mausteseosta. Tulos on hyvä ja säilyy jääkaapissa sen ajan, mitä sen syöminen annos kerrallaan ruoka-aikojen koittaessa edellyttää. Lämmitän annoksia eri tavoin ja maustelen suuntaan ja toiseen, joten ruoka on silti joka kerta erilaista.
Olen näin iltaan päästyäni tyytyväinen tähän astisiin syyskuun ensimmäisen päivän suorituksiini. Vaikka en yltänyt parhaaseen tasooni ja vaikka suoritus jäi paljolti vajaaksi, sain kuitenkin kasattua itseni loppukiriin. Varsinkin ruuan valmistus osui nappiin ja palkintona saamani lautasellinen pataa tuntui jopa ylelliseltä. Makufanfaarit soivat maistellessani ja kylläisyyteni on hyvä. Lopun iltaa aion sulatella päivää ja valmistautua myöhemmin yöunen kautta uuteen päivään, huomiseen.
- maura
22:18 - /eloa
