2004/11
2004-11-30
Täytettyjä lupauksia
Pingviini ja minä: Taistelin alkusyksyn Windowsin kanssa ja lopulta se hajosi kokonaan. Vuosikausia olen luvannut pojalleni vaihtaa käyttöjärjestelmäni Linuxiin, mutta koneeni pieni muisti ja pankkikorttini sietämätön keveys olivat tehokas este. Nyt pienimuistisen koneeni näyttöruudun keskellä könöttää pingviini sen merkiksi, että käytän Linuxia. Vaihto ei olisi onnistunut ilman Antti-Juhanin etäohjausta ja jatkuvaa internetyhteyden kautta tapahtuvaa ohjelmistohuoltoa. Kiitos! Ja nimmarionnittelut äidiltä!
Ted ja minä: Käyttöjärjestelmän muutoksen myötä myös kirjoittamiseen käyttämäni tekstinkäsittelyohjelma vaihtui. Harjoittelin Tedin käyttöä myös NaNoWriMo:ssa, jossa päädyin voittoon, niin kuin lupasin. Sain samalla kirjoittamisen ohella melko vankan tuntuman aikaisemmin täysin vieraisiin Tediin, Linuxiin, Firefoksiin, Emeliin ynnä muihin kotikoneelleni muuttaneisiin kirjoittavan filosofin työvälineisiin. Minulle eivät kynä, paperi ja roskakori riitä :)
Sinä ja minä: Voittoisa romaanini on nimeltään Outoa sinun onnesi on. Sen keskushenkilö - minä - on kuvitteellinen hahmo, jonka kehitin omasta karikatyyristani tämän Aloitusmaiseman kirjoittajaa ja tekstejä tutkiskellessani, kuten vaalien aikaan mm. Utain-(verkko)lehdessä ja täällä lupasin. Romaanissani tutkin mielen ja teon intentionaalisuutta kuvitteellisen juonen puitteissa. Minän intentionaalisuuden tasoja saa esiin kaukainen kohdehahmo, sinä. Käsikirjoitus vaatii vielä hiomista.
Toivon hyvää.
11:00 - /arvot
50000 sanaa ja rapiat päälle
Sain valmiiksi 50000 sanan verran fiktiivistä tekstiä. Se on kuin kirjan käsikirjoitus, mutta vaatii hirmuisesti työstämistä. Olen voittaja, sillä niin nanowrimolaiset nimittävät meitä määrälliseen tavoitteeseen ajoissa jaksaneita.
Maailmassa noteerattiin äsken 2854 samanlaista voittajaa, joista 18 on Suomesta. Aikaa on marraskuun loppuun, joten voittajien määrä kasvaa varmasti. Järjestäjät toivovat muistaakseni 5000 voittajaa.
Toivon hyvää.
01:15 - /ihmeet
2004-11-26
Tähtiportti ja kirjalista
Tähtiportin katselemisesta: Kävin tänään allekirjoittamassa Pelastakaa Tähtiportti -vetoomuksen, sillä tahtoisin katsella MTV3-kanavalta sarjan loppuun asti. En niinkään jonkun loppuratkaisun nähdäkseni, vaan siksi, että sarja on ihan hyvä. Tähtiportin seikkailujen tukikohtana on maa, mutta meidän kannaltamme tulevaisuudessa ja yhteydessä muiden älyllisten lajien kanssa.
Avaruusseikkailujen lukemisesta: Tykkään kirjoitetuista avaruusseikkailuista, mutta luen vain ajan antaessa myöten. Aikanaan ne siivittivät nuorta mielikuvitustani. Suurimman osan olen lainannut kirjastoista ja lukenut varmaan montakin kertaa. Joitain niistä olen myöhempien vuosikymmenien mittaan korjannut nostalgian vallassa kotiin kirppiksiltä. Tämmöisiä kotonani hyllyilee:
1. Isaac Asimov: Alaston aurinko. Rohkeasti ulos kuvusta ja maan pinnalle takaisin, ihmiset.
2. Edgar Rice Burroughs: Marsin sankari. Kuin Tarzan, mutta avaruudessa.
3a. Arthur C. Clarke: 2001 avaruusseikkailu. Pelastuimmeko me taas?
3b. Arthur C. Clarke: Ilmojen saaret. Roy voitti näköradion tietokilpailussa matkan maapalloa kiertävälle avaruuskoneiden tulo- ja lähtöasemalle.
4. T.A. Engström: Avaruuspallo ja tietenkin myös Avaruuspallon paluu. Avaruuspallo käväisee parin valovuoden päässä.
5. Antero Harju: Tavoitteena Mars. Marsissa on outo kupu ja elämää.
6. Seppo Harjulehto: Marsin salaisuus. Marsissa on kehittyneempää älyllistä elämää kuin meillä.
7a. Robert A. Heinlein: Taistelu Venuksessa. Marsilainen teinityttö seikkailee veijariveljensä kanssa Venuksessa.
7b. Robert A. Heinlein: Rakettilaivan kadetti. Avaruusvartio, joka pitää yllä järjestystä ja rauhaa Aurinkokunnan Liitossa vuonna 2075, on nuoren kadettimme ensimmäinen työpaikka.
8. Herge: Tintin seikkailut -sarjassa "Päämääränä kuu" ja "Tintti kuun kamaralla". Sarjakuvan keinoin todella jännittävää kerrontaa.
9. Osmo Ilmari:Uhka avaruudesta. Väkeä siepataan avaruusalukseen ja seikkailua seuraa.
10. George Johansson: Avaruuden arvoitukset -sarjassa "Hyvästi maapallo", "Uusi kotiplaneetta" ja "Tuntematon planeetta". Maapallon saastuttua on raivaamattomat korvet etsittävä avaruudesta ja niin löytyy Uusi Maa.
Lopuksi: Minä olen varmaankin rahojen loputtua lukenut lainaamalla loput kirjoista, joita olen etsinyt kirjailijan sukunimen mukaan aakkostettuina.
Toivon hyvää.
16:35 - /eloa
Donitsit ja minä kuutamossa
Eka donitsi: Söin illalla donitsin, jonka ostin lohduttautuakseni. Olen surrut mokia, joita olen tehnyt vuosien mittaan muita ihmisiä kohtaan samaan aikaan, kun olen korjannut eräiden toisten ihmisten mokaamisten jälkiä itsessäni. Minä en ole ollut terveellistä ruokaseuraa surressani samalla ihan muita juttuja.
Toka donitsi: Söin illalla myös toisen donitsin, sillä mokasin eilen hyvän tapaamisen. Asiointireissullani iltapäivällä kohtasin minulle tärkeän ihmisen, enkä osannut pysyä aloillani katsomassa, mitä voisi tapahtua. Yhdessä syöminen olisi saattanut olla mahdollista tai ainakin se olisi ajatuksena kiehtova.
Toivon hyvää.
09:51 - /tunteet
2004-11-25
Älä osta mitään
Perjantaina 26.11.2004 on Älä osta mitään -päivä, jonka erikoisteema on Älä mene halpaan. Nettisivun mukaan tarkoituksena on viettää vuorokausi hankkimatta mitään ja käyttämättä rahaa. Teemapäivän tiedote on liitteenä.
Toivon hyvää.
21:17 - /politiikka
2004-11-24
Yksityisetsiviä ynnä muita
A. Oikea yksityisetsivä: Keskustelin puhelimitse äskettäin pitkään ja antoisasti Vääksyssä asuvan veljeni Eino P. Tuomaalan kanssa, jonka monista ammateista jännittävin on yksityisetsivä. Hänellä on jopa Jean-Luc Picardin kahdehtima ja holokannelleen silloin tällöin värkkäämä etsivätoimisto. Tässä on ovi, jonka kyltti on Yksityisetsivätoimisto Tuomaala.
B. Blogi nimeltä Yksityisetsiva: Puhelinkeskustelun jälkeen katsastin myös blogistaniaan perustettuun blogiin, jonka nimi on Yksityisetsiva. Transhumanismia minun pitää varmaan miettiä toisenkin kerran.
C. Kirjojeni yksityisetsiviä: Kun nyt pääsin näin hyvään alkuun yksityisetsivien suuntaan, listaan saman tien kirjahyllyyni kirpputoreilta ja joskus lahjapaketeistakin vuosikymmenien mittaan kertyneitä dekkareita ynnä muita sen kaltaisia. Listaan kirjoittajia sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjoissa toimivat etsivät ovat usein yksityisyrittäjiä, mutta myös poliisiviranomaisia tai muita virkailijoita, omalla tavallaan tutkijoita. Luettelossa mainitut minulla on kotona ja muitakin, mutta kirjastosta olen lainaillut lapsesta asti tämmöistä kirjallisuutta muun ohella ja lukenut tietysti myös.
1. Agatha Christie: Kuolema Niilillä (ja toista metriä muita dekkareita). Luen näitä seikkailuja pääasiassa suomennoksina, mutta tällä vuosituhannella olen lukenut näitä Hercule Poirotin, neiti Marplen ja muidenkin tutkimuskertomuksia myös englanniksi.
2. Sue Crafton: Q niin kuin Quinn (ja kaikki sitä edeltävät aakkosdekkarit). Kirjojen keskushahmo on 37-vuotias nainen, yksityisetsivä Kinsey Milhone, jonka toimisto on Santa Teresassa Kaliforniassa. Olen lukenut kirjoja suomeksi ja englanniksi, kaikki ainakin kahteen kertaan.
3. David Hume: Kuoleman talo (ja kymmenkunta muuta kirjaa). Useimmissa minulle lähes repaleisessa kunnossa kirppareilta siirtyneissä pehmeäkantisissa kirjoissa seikkailevat arvostettu poliisi ja hänen aikuinen poikansa, joka on yksityisetsivä. Kirppareilla oli näitä vain suomeksi.
4. Maria Lang: Tanskalainen kaksoisvuode (ja melkein metri muita kirjoja). Ruotsalaismaisemissa tapahtuu kaikenlaisia rikoksia, joita selvittelee mm. arvostettu rikostutkija Christer Wijk, mutta juuri tässä kirjassa ongelmiin on vahvasti sidoksissa myös hänen vaimonsa, kansainvälinen oopperaprimadonna Camilla Wijk. Muitakin keskushenkilöitä Langin kirjoissa on. Näitä luen suomeksi tai ruotsiksi saatavuuden mukaan.
5. Donna Leon: Kuolema vieraalla maalla (ja kymmenkunta muuta kirjaa). Italiassa englantilaisen kirjallisuuden professorina toimiva Donna Leon on työskennellyt ja asunut myös Sveitsissä, Iranissa, Kiinassa ja Saudi Arabiassa. Hän kertoo komisario Guido Brunettin, tämän yliopistossa kirjallisuutta opettavan Paola-vaimon, kahden lapsen ja poliisilaitoksen työyhteisön ihmisistä samalla kun nykyaikaisessa Venetsiassa ratkotaan monimutkaisia rikosvyyhtiä. Näitä luen englanniksi ja suomeksi.
6. Henning Mankell: Ennen routaa (ja melkein kaikki komisario Wallander-kirjat). Ruotsalainen komisario Kurt Wallander on tässä kirjassa saanut rikoksia ratkomaan myös poliisiksi opiskelleen tyttärensä Lindan, jonka ura on kirjan tapahtumien tiimellyksessä joutua vaakalaudalle jo ennen virallista palvelukseen astumista. Näitä kirjoja luen ruotsiksi tai suomeksi saatavuuden mukaan.
7. Georges Simenon: Maigret murhaajana (ja muutama muu kirja). Valitettavasti en osaa ranskaa, joten joudun selvittelemään rikoksia komisario Maigretin matkassa ja ranskalaistunnelmissa ihan vaan suomeksi.
8. Colin Dexter: Katumuspäivä (ja joitain muita kirjoja). Ihastuin komisario Morseen televisiosarjan ansiosta kauan sitten ja lainattuani kirjoja aikani, olen hankkinut niitä myös kotiin. Oxfordissa on mukava käydä Morsen matkassa lukemaansa eläytyen. Näitä luen englanniksi ja suomeksi.
9. Rex Stout: Löytölapsi (ja kymmenkunta muuta kirjaa). Nero Wolfe ja Archie Goodwin vievät minut useimmiten Wolfen etsivätoimistohuoneeseen, ruokasaliin ja keittiöön, joskus ylimmän kerroksen kasvihuoneeseen tai keskikerroksen makuuhuoneisiin, mutta tosi harvoin ainakaan mestarisalapoliisi Nero Wolfen itsensä kanssa talon ulkopuolelle. Tämä kirja kertoo hurjan jutun.
10. Marton Taiga: Komisario Kairalan tutkimuksia 1 ja 2 (ja joitain jännityskirjoja). Näissä kirjoissa saa lukija rampata Helsinkiä ristiin rastiin pikkuroistojen perässä 1930-luvulla. Aivan mainiota hyvässä seurassa.
Toivon hyvää.
03:20 - /eloa
2004-11-22
Kadonnut lammas ja sen klooni
Sain sitten todennäköisen selityksen kadonneeksi lampaaksi nimittämäni viestin kovasta kohtalosta: se oli juuttunut virusten metsästäjän rikkoutuneeseen ansaan tuolla yliopiston nurkilla ja joutunut siitä suden suuhun. Siellä on syöty muitakin viestejä, kertoi sanansaattaja yliopistolta.
Minä lähetin perjantai-iltana kaksi muutakin tuon kadonneen lampaan melkein samanlaista kaveria saman suden suuhun, sillä luulin virheen olleen joissain omissa merkinnöissäni.
Tampereen merkitys, piikinruusut ja kirjoja on aamulla kadonneeksi julistamani lampaan täysklooni eli viimeisimmän (Päiväys: Fri, 19 Nov 2004 23:43:44 +0200) perjantaisen lähetyksen kopio, jonka onnekseni löysin lähtevän postin laatikosta.Toivon hyvää.
14:53 - /meta
Tampereen merkitys, piikinruusut ja kirjoja
1. Elimäen tarkoitus ja sen jatkoksi Elimäen perimmäinen tarkoitus on englanninkielisen idean pohjalta suomeksi uudelleen kirjoittu paikannimien selitys. Ensimmäisessä osassa sivulla 133 luonnehditaan myös kotikaupunkini nimen todellinen merkitys osuvasti: Tampere (s.): Pöydältä putoavan pyyhekumin ääni hiljaisessa huoneessa. Myös tunne, joka syntyy juuri ennen kuin nimi, jota yrittää muistella, peruuttamattomasti katoaa kielen päältä.
2. Vaeltelin pitkästä aikaa blogistaniassa ja luin joitain jutusteluja. Fiksua väkeä on kirjoittamassa, monien kirjoittelusta pidän sellaisenaan, mutta joistakin muista ärsyynnyn ja silti palaan niitäkin lukemaan taas joskus. Koko blogien kentällä vaellellessaan löytää vahvoja mielipiteitä suuntaan jos toiseenkin. Tällä kertaa jäin ilokseni ihmettelemään sitä, miten teräväkielisimmätkin kirjoittajat kohtelevat ainakin joskus ystävällisesti joitain toisia ihmisiä ja näiden tekemisiä jutuissaan. Koska en itsekään ole ilman muuta kaikkien ystävä, enkä varmaan osaa aina olla edes kohtuullisen ystävällinenkään, olen mielissäni havainnostani: Pistävimmänkin piikin alla piilee ruusu kaunehin, vai miten päin tätä pruukataan sanailla.
3. Blogivaelluksellani löysin muita NaNoWriMo-kirjoittajia jopa kaksittain. Toinen on tietysti poikani Antti-Juhani, jota saan kiittää omasta etsiytymisestäni nano-harrastuksen pariin ja toinen on Pinseriläinen Riitta, joka on selvästi vauhdissa. Nanon omilta kirjoittajille tarjoamilta sivuilta meitä suomalaisia löytyi tänäänkin 154, mutta heistä moni on mukana nimettömänä tai nimimerkillä, jota en ensikertalaisena tunne.
4. Löysin kirjalistan, jonka Hillittu Kukko on laatinut aarteistaan lupauksensa mukaan. Minäpä matkimaan tästä heti.
5. Kolmanneksi kiinnostavimmat kirjani. Luettelen tähän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä minua kiinnostavia kirjoja hyllyltäni, mutta otan niitä tällä kertaa filosofian opusten ja dekkareiden vierestä:
5.1. Douglas Adams: Linnunrata. Opus on 5-osainen trilogia, joka sisältää teokset "Linnunradan käsikirja liftareille", "Maailmanlopun ravintola", "Elämä, maailmankaikkeus - ja kaikki", "Terve, ja kiitos kaloista" sekä "Enimmäkseen harmiton". Huumori ja ajattelu on terävää. Mitä pidätte turistimatkasta, jonka nähtävyytenä on maailmanloppu?
5.2. Eugene Burdick ja Harvey Wheeler: Vuorenvarma. Olen mieltynyt kirjaan jo nuorena ja hankkinut sittemmin kirjan itselleni toistuvia lukemisia varten. Joka kerta uppoudun jännittämään, syttyykö maailmansota sillä kertaa vai ei.
5.3. Karel Capek: Salamanterisota. Terävä parodia, jossa salamanterit ja ihmiset hankkiutuvat taisteluasemiin, mutta sitä, että selviydymmekö me, saa lukija jännittää loppuun asti.
5.4. F.M. Dostojewski: Idiootti. Eläytymään taipuvaisen lukijan kannattaa varautua ennen lukemista kunnostamalla ansioluettelonsa ja muut omaa erinomaisuutta todistavat asiakirjat, sillä oman sisäisen pienen idiootin löydyttyä ei ehkä ihan heti rohkene ryhtyä CV:tä laatimaan.
5.5. Arthur Hailey: Hotelli Iso hässäkkä, joka syntyy ison hotellin toiminnan, ihmissuhteiden ja rikollisten yhdistelmästä, mutta siis myös romantiikkaa on ripaus.
5.6. Franz Kafka: Keisarin viesti. Novellikokoelmassa on hyvin monenlaisia tekstejä. Koen Kafkan kirjoittamistavan jotenkin tutuksi ja ehkä tässä onkin jotain yhteistä sen kanssa, mitä nyt puuhaan nanossa.
5.7. Pavel Kohout: Valkoinen kirja. On tosiaan ikävää, kun painovoiman kumomisen keksijältä terapoidaan hänen matalalentotaitonsa pois. Tämän kirjan tyyli ja tunnelmat ovat myös sukua sille, mitä minä nyt nanossa puuhaan.
5.8. Martti Larni: Neljäs nikama. Amerikka on tässä maailmallakin menestyneessä satiirissa suomalaisen siirtolaisen sopeutumisseikkailujen tapahtumapaikkana oikea hullunmylly.
5.9. Kelvin Lindemann: Ken osaa vapaa olla. Tämän kirjan löysin 13-vuotiaana uuden kotimökkimme ullakolta. Kannet ovat rikki, etusivulla lukee silloisella käsialallani "hyvä kirja" ja sisällä on vuoden 1943 skandinaavista politiikkaa, mutta vuoden 1658 tilanteissa. Kirja ärsytti Gestapoa siinä määrin, että kirja vedettiin yhden päivän kuluttua ilmestymisestään markkinoilta. Minä olen lukenut kirjan mielikseni myöhemminkin.
5.10. Mika Waltari: Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim. Mikaelin seikkailuja Suomesta 1520-luvun sekasortoisen Euroopan kautta Bosborin rannalle. Vauhtia ja jännitystä riittää, mutta ajankuvakin on hyvä.
Toivon hyvää.
13:58 - /eloa
Kadonnut lammas
Kirjoitin perjantaina 19.11. Aloitusmaisemaa varten sitä sun tätä eli viihdettä viikonlopuksi. Lähetin tekstilampaan normaaliin tapaan taapertamaan sähköpostitse merkinnäksi tänne Aloitusmaisemaan. Ainakaan vielä nyt maanantaiaamuna 22.11. se ei ole löytänyt kotilaitumelleen.
Laitan tämän viestin liikkeelle niin kuin lammaskoiran. Ehkä tämä menee takametsiin kadonneen lampaan perään tai sitten suoraan Aloitusmaisemaan nuuhkimaan talvista säätä ja moikkaamaan!
Lumi kaunistaa ikkunastani näkyvää kerrostalon katonharjaa ja katon alareunan tasolla olevaa koko seinustan mittaista parveketta (kattoterassia?) kuin valkoinen ääriviiva.
Minä en juuri nyt lähde ulos, vaan YLEykkösen näyttämille lammaslaitumille, jossa taapertavat Kaikenkarvaiset eläimet.
Toivon hyvää.
09:19 - /meta
2004-11-19
NaNoWriMo tunti kerrallaan
Käytän NaNoWriMo:n kirjoituskampanjaan nykyisellään reilun tunnin kirjoitusaikaa päivittäin marraskuun loppuun asti. Koska suunnittelin aluksi työnimen, summittaisen juonen ja välietappeja, voin nyt kertoa rauhassa tarinaa tarkemmin. Tietokoneen tekstinkäsittelyohjelma mahdollistaa juonen rikastamisen mistä kohdasta kulloinkin tahdon.
Saan tunnissa aikaan sen verran tekstiä, kuin on tarpeen 50000 sanan kartuttamiseen kuun loppuun mennessä. Yritän pysyä tahdissa. En nääs tahdo taas samaan kiireiseen puserrukseen, jollaisella otin porukat kiinni ekan viikon vaihtuessa toiseen. Toivon, että ehdin ja jaksan hioa tekstin laatuakin tässä pikku hiljaa, sillä siihen on kyllä tarvetta.
Toivon hyvää.
00:56 - /keinot
2004-11-17
Elämä Turussa ja intentionaalinen teko
Suomen filosofisen yhdistyksen ELÄMÄ-kollokviossa Turussa 10.-11.1.2005 tarkastellaan elämää käsitteellisesti monelta kannalta, käyttäytymistä biologisen ja yhteiskunnallisen selittämisen näkökulmasta - ja vielä jotain muuta.
Käyttäytymistä selitetään tavallaan myös kolmannella tavalla ja siksi oma otsikkoni on Georg Henrik von Wright ja intentionaalinen teonkäsite. Juuri tuossa intentionaalisessa teonkäsitteessä on hänen tavallaan tarkasteltuna käyttäytymiselle kolmas selitys, joka ei ole perinteisessä mielessä rationaalinen, eikä kausaalinen, vaan jotain muuta.
Esitelmäni on tiistaina 11.1.05 ja alkaa klo 15.10 iltapäivällä tilassa, jonka nimi on PUB 5. Pitääpä selvittää, onko kyseessä Turun yliopiston luentosali vai jotain muuta.
Toivon hyvää
20:50 - /tulossa
2004-11-16
Puolessa välissä puolet koossa
Sanoja amerikan malliin: Kuten NaNoWriMo:n kertymää ilmaisevassa sanamittaristakin voi tällä kellonlyömällä havaita, olen kirjoittanut marraskuun puoleen väliin tultaessa myös puolet National Novel Writing Month -kampanjan 50000 sanan tavoitteesta. Valtakunnallinen tuossa NaNoWriMo:n nimessä tarkoittaa USA:ta. Listoilla on Suomestakin monta kirjoittajaa, sillä Finland on 154:n henkilön kotipaikka aluehaun mukaan.
Kirjoitussisu kasvaa: Minä en päässyt teknisten ongelmien vuoksi mukaan päivittäiseen sanailutahtiin heti alusta asti, mutta nyt olen ihan tahdissa mukana. Juttuni on aika kepeää ja monisanaista, sillä tarkoitukseni ei ehkä ole saada aikaan julkaistavaa kirjaa yhdellä kirjoittamisella. Tahdon vain vahvistaa tämän marraskuun kampanjan myötä työskentelyäni kaiken kirjoittamisen parissa.
Toivon hyvää.
01:41 - /keinot
2004-11-14
Kotini kukat ja isäni hauta
Suurimman osan vuodesta minun huonevaahterani vastaa kotini kukkimisesta. Sen intona on hehkuttaa oransseja kukintojaan ikkunallani. Nyt on kuitenkin alkanut sen lomakausi, joka päättyy vasta valon lisääntyessä vuodenvaihteen jälkeen.
Kolme kaktustani ovat hiljalleen nuputtuneet ja tänään avautui ensimmäinen kaunis vaaleanpunainen kukka. Pian kaikki kolme puskaa, jotka ovat jonkinlaista pienilehtistä kaktuslajiketta, rehtottavat oikein uhkuen vaaleanpunaisuutta, sillä kukkia tulee paljon. Kukinta kestää nyt varmaan parikin viikkoa, jos vanhat merkit pitävät paikkansa.
Kiinanruusuni kukkimistyyli on sellainen, että yksi kukka on kerrallaan hehkuvan punainen suuren ruusun kaltainen ilmestys ja muut nuput odottavat vuoroaan. Tälläinen yksinäisten kukkien sarja saattaa jatkua pitkäänkin, mutta ei yleensä tähän aikaan vuodesta.
Isäni haudalla palaa varmaan huomenna kynttilä, sillä joku veljistäni tai siskoni vie sellaisen sinne vanhempiemme yhteishaudalle yleensä näihin aikoihin isänpäivän valoksi. Isän ja minun suhde oli aikanaan ongelmallinen, mutta nyt suunnilleen 27 vuotta hänen kuolemansa jälkeen minulla ei ole siitä enää mitään sanottavaa. Minä olen terapiani käynyt ja siitäkin on jo vuosia.
Toivon hyvää.
01:53 - /eloa
2004-11-09
Kirja, palkki ja mittari
Juonellinen kirja: Jos jaksan kirjoittaa kevyttä tekstiä nykyiseen tahtiini, saatan onnistua ja saavuttaa 50000 sanan tavoitteen. Näyttää myös siltä, että saan samalla syntymään ensimmäisen käsiskirjoitusversion juonelliseen kirjaan, joka ei ole asiaproosaa. Olen vielä jäljessä päivittäisen kertymän tavoitteesta, mutta jos kotikone ja ohjelmat kestävät, eikä mielikuvitukseni tyrehdy, voin hyvinkin selvitä tästä haasteesta kunnialla.
Blogien palkit: Uudet selaimet ja jotkut vanhemmatkin versiot näyttävät tämän tekstipalstan oikealla puolella palkin, jossa on erilaisia linkkiportteja Aloitusmaiseman poluille ja vähän muuallekin. Jotkut vanhat selainversiot näyttävät tuon palkin tämän tekstipalstan lopussa, joten sieltä sitä kannattaa etsiä, jos Aloitusmaiseman polkukartta kiinnostaa, eikä palkkia näy oikealla. Joissain muissa blogeissa palkki on tekstipalstan vasemmassa reunassa, jolloin palkki koko pituudessaan latautuu vanhahkoilla selainversioilla näytölle ensin ja vasta sen jälkeen tulee varsinainen tekstipalsta.
Sanamittari: Aloitusmaiseman palkissa on tämän marraskuun ajan sanamittari, joka näyttää sekä kirjoittamieni sanojen määrän että kohti 50000 sanaa kulkemani matkan suhteessa kokonaistavoitteeseen. Kirjoitan kirjan kässäriä suomeksi, mutta sanamittari ei ole siitä moksiskaan, vaan mittaa vaan. NaNoWriMo:sta eli yhdysvaltalaisesta kansainväliseksi laajentuneesta kansallisesta kirjankirjoittamiskuukaudesta, josta tuo lyhenne johtuu, olen kirjoittanut joissain aiemmissa postauksissani. Kirjoittamiseen on aikaa tämä marraskuu, kuten kolmena aikaisempana syksynäkin. Minä olen ensikertalainen.
Toivon hyvää
12:06 - /eloa
2004-11-08
Teosta Turkuun tammikuussa
Suomen filosofisen yhdistyksen yhden sanan kollokvion sana on nyt elämä, ajankohta 10.-11.1.2005 ja paikka Turku. Tänään iltapäivällä sain sähköpostiviestin kollokviosta. Meidät esitelmöijat luetellaan siinä aakkosjärjestyksessä sukunimen mukaa. Muitakin tietoja on listattu: Esimerkiksi minä olen luettelon mukaan Tampereen yliopistosta ja aiheeni on, kuinkas muutenkaan, Georg Henrik von Wright ja intentionaalinen teonkäsite.
Toivon hyvää.
00:55 - /tulossa
2004-11-07
NaNoWriMossa kohti 50000 sanaa
Olen mittauttanut aamulla kirjoittamaani tekstiä ja saanut sanamittarin vähän värähtämään. Koetin linkittää tähän nyt mittarikuvan, joka päivittyy, kunhan tallennan tekstiä juuri oikeaan tiedostoon. Onhan tätä sunnuntaita vielä jäljellä, joten tekstiä saattaa syntyä lisää. Tähtään yhä tuohon 50000 sanaan ennen marraskuun loppua. Olen nimittäin päässyt kirjoittamaan teknisten ongelmien vuoksi vasta kovin vähän aikaa tämän marraskuun aikana. Siksi rohkenen tähdätä koko potin kokoamiseen.
Toivon hyvää.
13:31 - /tulossa
2004-11-06
Filosofia, NaNoWrimo ja unet
Filosofia: Kirjoitin noin 150 sanaa selittämisestä otsikolla Georg Henrik von Wright ja intentionaalinen teonkäsite ja lähetin eilen Turkuun. Tarjosin silleen esitelmää Suomen filosofisen yhdistyksen Elämä-kollokvioon tammikuulle. Yksi kollokvion aihepiiri on Biologinen vs. yhteiskuntatieteellinen ihmisen käyttäytymisen selittäminen, joten aattelin sitä. Aamulla sain kuittauksen viestin perille menemisestä, mutta saan varmaan odotella pitempään, miten käy. Sillä aikaa voin tähdätä tarjouksia muutamaan ulkomaiseen kokoukseen, jos saan riittävän hyvää tekstiä ajoissa aikaan.
NaNoWrimo: Olen kansainvälisen kirjoittamismarraskuun suomalaisten kirjoittajien listan häntäpäässä aiemmin mainitsemieni parinsadan sanan turvin. Kunhan laitan tämän jutun Aloitusmaisemaan, aion parantaa tapani ja kirjoittaa kevyempää sanaltamista jonkin aikaa, jotta sanasaaliini kasvaisi ja lämpömittarin asteluku nousisi. Näytän mittarin sitten, kun aihetta on. Edellinen stillikuva on tuolla aiemmassa NaNoWriMo-jutussa.
Unia: Toissayönä katselin unessani tosi paikallisia sadekuuroja, jotka osuivat vinosti neliömetrin alueelle parinakin kuurona. Unen sade kasteli ihmisiä, jotka ovat olleet mielestäni epäoikeudenmukaisia minua kohtaan, mutta molemmat sadekuurot päästivät poikani kastumatta ohitse. Viime yön unessa minulla oli suunnilleen mittaiseni miesystävä, jonka kanssa suunnittelimme yhteistä tulevaisuutta. Lisäksi näytin unilleni tyypillistä tyylikästä matalan lennon taitoani ihmisille, jotka ovat olleet mielestäni epäoikeudenmukaisia minua kohtaan. Katselin puolueellisia unia.
Unien opetus: Toivottavasti pystyn tulevaisuudessa pitämään valveillakin puoliani ja tukemaan poikaani, osoittamaan taitojani ja ilmaisemaan tunteitani. Ei sillä, etteivätkö nuo jutut ole valveillakin mieleeni juolahtaneet.
Toivon hyvää.
18:14 - /tulossa
2004-11-04
Tekoihin ihmisen ja koko maapallon puolesta
Yhdysvallat, tamperelainen valtuusto ja tietokoneeni ovat aiheita, joita käsittelen seuraavassa eheyttämisen näkökulmasta. Pyrin tekoihin ihmisen ja koko maapallon puolesta. Ensin kuitenkin kertaan, miksi tutkin filosofista teonteoriaa.
Tekoja voi valita: Olen tutkinut Georg Henrik von Wrightin kahden negaation logiikasta johtamaa väitettä tekemättäjätöstä: tekemättä jättäminen on teko silloin, kun teko olisi mahdollista tehdä tahallisesti tai jättää tahallisesti tekemättä. Sellaisessa tilanteessa, missä teko ei ole lainkaan mahdollinen, sitä ei myöskään voi jättää tekemättä. Tekoa ei siinä kohtaa ole lainkaan olemassa. Politiikkaan tämä liittyy esimerkiksi niin, että ihmisten mahdollisuus tehdä tai kieltäytyä teoista on erilainen. Myös teot, joita elämäntilanteeseen mahdollisuuksina sisältyy, ovat erilaisia. Tämä vaihtelee tilanteittain, ikävaiheittain, alueittain ja muistakin syistä. Meidän mahdollisuutemme vaikuttaa maailman tiloihin teoillamme paranevat, kun asetumme olosuhteisiin ja osallistumme toimintaan, joissa vaikuttavat teot ovat mahdollisia.
Eheyttämistä, osa 1: Yhdysvalloissa jatkaa sama presidentti. Hän pyysi pressakilpailussa hopealle jääneen ehdokkaan joukkoja yhteistyöhön suuren Amerikan puolesta. Punavihreän elämänikäni kolmekymmmentäluvulla punaisuus hallitsi arvojani ja lauloin tovereiden kanssa, että yhtenäistä kansaa ei voi voittaa. Kansa, josta laulu kertoo, ei ole se kansa, johon USA:n presidentti vetoaa. Hän haastaa Amerikkaa (eli hänen puheessaan USA:ta) kokoamaan voimansa, mutta minkä puolesta ja mitä vastaan? Asiantuntijat ovat vaalilähetyksissä korostaneet Yhdysvaltojen riippumattomuutta YK:sta ja kansainvälisestä tasa-arvoisesta yhteistyöstä. Me eurooppalaisetkin yritämme tulla kuulluksi valtameren takana, mutta ei USA omalta kannaltaan tarvitse Euroopan tukea, jos ymmärsin oikein TV-keskustelujen poliittisia asiantuntijoita. Sillä aikaa kun nahistelemme vallasta ja rahasta ihmisten kesken, lämmitämme maailmankaikkeuden kannalta pikkuruisen kotipallomme pinta- ja ilmalämpötilaa omallekin lajillemme sopimattomaksi. Jääkarhut kuolevat nykymenolla jo sadassa vuodessa sukupuuttoon tässä lämmönnousussa ja sen sivuvaikutuksissa. Miten käy ihmisen?
Eheyttämistä, osa 2: Tampereella valtuustovallassa jatkavat sulassa sovussa kokoomus ja demarit, joilla on kelkassaan vasemmistoliitto. Vihreät työnnettiin ilman neuvotteluja oppositioon. Olen siis minäkin oppositiossa vihreän vallitessa nyt arvojani, vai mitä?. Isommat asiat vaativat kuitenkin yhteistyötä. Toistan: punavihreän elämänikäni kolmekymmmentäluvulla punaisuus hallitsi arvojani ja lauloin tovereiden kanssa, että yhtenäistä kansaa ei voi voittaa. Kansa, josta laulu kertoo, oli visiossani tämä meidän suomalainen kansamme. Vihreää tulevaisuusvisiota olisi kannattanut ryhtyä rakentamaan Tampereen valtuustossa yhteistyössä vihreiden kanssa, sillä visioillamme on tutkimusnäyttöä. Vihreät muodostavat politiikassa älyllisen vaihtoehdon tulevaisuuden hyväksi. Valtameren takaisen presidenttikilvan päätyttyä uutisoitiin eilen, että parin sadan kansainvälisen tutkijan jäätikkötutkimustuloksia pimitettiin vaalien yli. Tutkimusten mukaan napajäätiköt sulavat nykymenolla kovaa vauhtia ja jo sadan vuoden kuluttua maapallon vedenpinnat ovat metrin verran nykyistä korkeammalla. Entä miten tässä lämpenemisessä käy ikiroudan, jonka sulaessa pelätään hengitysilmaa vakavasti pilaavien kaasujen vapautuvan tukehduttamaan meidät. Jos ryhdymme toimeen heti yhtenäisenä kansana Tampereella, Suomessa, maapallolla, voimme vielä pelastaa yhden uhanalaisen lajin, nimittäin ihmisen. Sitä varten on vain pelastettava koko maapallo.
Eheyttämistä, osa 3: Internet yhdistää omalla tavallaan maailmaa. Jos välineet ovat kunnossa, netistä löytyy kaiken muun lisäksi tietoa työpaikoista työttömälle ja maailmanpolitiikasta maailmankansalaisille. Kotikoneeni toimii nyt ja kirjoitan tätä blogitekstiä kotona. Kotikerrostaloni kaapeliyhteys avasi reitit maailmaan, mutta vanha ibm-koneeni ja vanhentuneet windows-järjestelmä ja ie-selain eivät pystyneet vastaamaan kaapeliyhteyden asettamaan haasteeseen. Tuossa vaiheessa joko suojausohjelmat olivat päällä tai sitten muu toiminta, mutta kaikkea tarpeellista ei koneeni jaksanyt pyörittää noilla eväillä. Vanhalta ystävältä saamani palomuurivinkki oli loistava, samoin muilta saamani vinkit eri vaiheissa. Minä vain olen työtön ja ohjelmien pyörittäminen olisi vaatinut uutta nykyaikaista tietokonetta, johon minulla ei ole varaa. Siksi minulla on nyt debian- ja linux-asiantuntijan internetyhteyden kautta (minun vähäisellä paikallisavullani) pystyttämä ja valvoma ohjelmistokokonaisuus koneellani. Nyt voin tehdä etätyötä kotoa käsin, kunhan kehittelen rahoituksen. Voin hankkia tietoa paljolti tätäkin kautta ja solmia yhteyksiä maailmalle niin tässä lähellä kuin kaukanakin. Kun internetyhteydet ja tekstinkäsittely toimivat kunnolla, minulle jää työnhaulta aikaa myös harrastuksiin eli kaupunkikävelyyn ja filosofian väitöskirjan tekemiseen. Kolmas harrastukseni on sama, joka laittoi minut liikkeelle kunnallisvaalien ehdokkuuteen. Minä tahdon olla mukana parantamassa maailmaa ja olen vakuuttunut siitä, että kaikki elämä maapallolla (ihmiset mukaan lukien) on nyt ihmiskunnan varassa: tuholle on olemassa vaihtoehto, mutta se vaatii vastuullisia valintoja ja tekoja. Yhteistyöhön tarvitaan myös meitä vihreitä.
Toivon hyvää.
12:19 - /politiikka
Firefox, Dillo ja NaNoWriMo
Nyt olen tietsikan suhteen siinä mielessä hyvässä vaiheessa, että Tulikettuni (Firefox) selaa nettisivuja reippaammin kuin mikään tähän astinen kotikoneeni selain ja tottelee muutenkin naputtelujani. Firefox ei kuulunut alunperin järjestelmään, mutta toimii hyvin. Linux-cd:llä ollut Dillo-selain on myös käytössäni, mutta sillä on muun muassa taitojeni asettamia rajoituksia. Sen jälkeen, kun aloitin linuxin asentamisen cd-rompulta kotikoneeni kovalevylle, on Antti-Juhani operoinut koneellani internetyhteyden kautta ja minä olen hyötynyt hänen debian-taidoistaankin. Kun en tunne alaa kunnolla, en osaa tämän enempää kehua työtä ja tekijää: hyviä ovat.
Olen antanut kirjoittamistakin harrastavan jälkeläiseni haastaa itseni marraskuun mittaiseen kaunokirjalliseen ponnisteluuan, jonka tarkoituksena on tuottaa 50000 sanan mittainen käsikirjoitus. Nyt on menossa jo neljäs marraskuun päivä, enkä ole paria sataa sanaa pidemmällä. Muutkin kirjoittamiset ovat takkuilleet tietsikkaongelmien vuoksi, mutta eiköhän tämä tästä iloksi muutu. Marraskuun kirjoittamisrytinä NaNoWriMo on minun osaltani ensimmäinen. Sanojen kertymisen vaihe näkyy marraskuun NaNoWriMo-lämpömittarini stillikuvassa ihan sellaisenaan: alussa on.
Toivon hyvää.
02:13 - /eloa
2004-11-02
Kaupunkikävelyä Tampereella - osa 2
Kirjoja kirjastoon: Aloitusmaisemaan laitoin viime viestissäni lauantaina tiedoksi, että Linux-CD toimi ainakin tuohon viestiin riittävästi CD-asemasta käytettynä. Katsoin lauantaipäivän scifiä eli piirretyn ja päällepuhutun Tintin kuuseikkailun ekan osan. Nautin. Pakkasin kassiin filosofian kirjoja, sillä Metso (ei kun Tampereen kirjasto) ei suostu viidennen uusinnan jälkeen lainaamaan kuudetta kertaa, ellei kirjoija käydä siellä näyttämässä. Kävelin siis Hämeenkadun päästä päähän ja takaisin. Menomatkalla keskityin kirjojen kantamiseen. Palautin osan, osan lainasin uudelleen ja lisäksi sorruin seikkailevan lukemishimoni viettelyksiin. Taakan kanssa tuo kävelymatka oli aika pitkä kumpaankin suuntaan, mutta mitäpä minä en tekisi filosofian vuoksi. Kannan kirjoittain filosofiaa kotiin tutkimustarkoituksiini.
Kirjoja kotiin: Paluumatkalla katselin maisemia. Kävelykadut, Tammerkoski siltoineen sekä keskustoria ympäröivät talot jaksavat innostaa katsettani. Raatihuone on kaunistunut. Jostain syystä huomasin ensimmäistä kertaa Palanderin talon nimen, joka on selvästi oven yläpuolella. Jalankulkijoita, pyöräilijöitä, yksityisautoja ja busseja oli lauantaiseen tapaan paljon liikkeellä. Yhtään pikaratikkaa ei vielä näkynyt siellä, mutta visiossani kylläkin. Yritin hahmottaa mielessäni maisemaa, jossa ei olisi ollut yksityisautoja, vaan jossain siinä torin lähellä pikaratikan pysäkin tienoilla vielä vilkkaampaa jalankulkua. Mietin sitäkin, miten paljon pyörätuolit ja rollaattorit mahtavat täristä ja juuttuakin, jos vaikka toripäivinä on edettävä mukulakivetystä pitkin kojuilla asioidessa.
Kirjoja ja bittiliikennettä: Kotona Linuxini suppeat ohjelmat takkuilivat koneeni vaatimattomasta muistitilasta ja niukasta linux-osaamisestani johtuen tosi paljon. Ryhdyin kylmiltään kokeilemaan milloin mitäkin ohjelmaa ja mokailin. Lopulta päädyin asentamaan Linux-pläjäystä koneelleni. Säntäilin näissä kaikissa vaiheissa koneelle ja muihin koti- ja lukuhommiin kolmisen päivää. Olisipa minulla ollut tuohon ravaamiseen sopiva matkamittari, niin siinä olisi pienessä tilassa dokumentoitu kilometreittäin vaellusta. Kävelin nimittäin rauhattomana ympäri kotia, kun jouduin odottelemaan, etenevätkö ohjelmat vai eivät, valmistuuko asennus vai ei. Luin kävellessäni lauantain, sunnuntain ja maanatain kuluessa filosofian lisäksi molemmat lainaamani Ken Folletin kirjat. Niistä tuli tälleen matkalukemista. Mies Pietarista ajoittuu ensimmäistä maailmansotaa edeltäviin kuukausiin, jolloin Englanti etsi keinoja liittoutua Venäjän kanssa. Naakat ajoittuu toisen maailmansodan loppuvaiheille ja kertoo maihinnousua edeltävästä vakoilu- ym. toiminnasta Ranskassa. Maailmanpoliittinen jännitys oli nivottu kuvitteellisiin, mutta mahdollisiin ihmiskohtaloihin kummassakin kirjassa. Siinäpä mallia minullekin, jos tosiaan kirjoitan muutakin kuin väitöskirjan!
Tietoa Ateenasta ja Attilassa käynti: Jyväskylä on Suomen Ateena. Siellä asuu tämän päivän syntymäpäiväsankari Antti-Juhani (Oikein Paljon Onnea!). Puhelimitse sain häneltä neuvoja, joiden turvin avasin hänelle yhteyden koneelleni. Niin hän ryhtyi korjaamaan Jyväskylästä käsin asennusvirheitäni, täydentämään asennuksen kuntoon ja tekemään minulle virtuaalitilaa linux-ohjelmien käytettävyyden parantamiseksi. Koska Suomen Ateenasta asti huolehditaan Tampereella Tuomiokirkonkadun varrella taloavan tietokoneeni ohjelmisto kuntoon ja jopa sitten sammutetaan kone, niin minä lähdin Attilaan Itsenäisyydenkadun varrelle. Kävelin mukavassa syksyisessä säässä muiden kulkijoiden ruuhkaisessa virrassa hetken. Liikenteen melu ja näkyvyys on ruuhka-aikaan melkoista. Kävelyni kuitenkin täytti tarkoituksensa ja löysin taas Attilasta reitin Aloitusmaisemaan. Attila on talo, jossa lukee ulkoseinässä ylhäällä Osakeyhtiö Attila ja jossa pesii kirjasto ynnä muuta, esimerkiksi kirjoitusvälineitä kirjoillaoleville. Antti-Juhanikin jo soitti ilmoittaen, että voisin kokeilla kovalevylle asennettua ja tehostettua Linuxiani, kun kotiudun. Siis vielä vähän kävelyä Aloitusmaiseman poluilta Tampereen keskustan katuja kotiin. Illat pimenevät jo melko nopeasti.
Toivon hyvää.
17:58 - /maailma
