arvot/hyvanmuunnelmatnyt.txt
2004-08-21
Hyvän muunnelmat nyt
Tehtävä, jonka otin itselleni jonkin aikaa sitten, ei jää unholaan. Lupasin lukea Hyvän muunnelmat uudelleen. On tullut aika antaa raportti.Georg Henrik von Wrightin vuonna 2001 suomennoksena ilmestynyt kirja Hyvän muunnelmat ilmestyi alunperin jo vuonna 1963 nimellä The Varieties of Goodness. Kyseessä on suomalaisen filosofian klassikko. Von Wright tarkastelee siinä hyvyyttä käsiteanalyyttisesti. Yhden kokonaisvaltaisen hyvyyden sijasta hän erittelee hyvyyden erilaisia muunnelmia, hyvän lajeja.
Kirjan luettuani ymmärrän hyvyyden muunnelmia ja osaan suhtautua hiukan analyyttisemmin vaikkapa Ateenan kisojen suomalaismenestyksen puutteeseen ja kansainvälisiin dopingsotkuihin.
Ei meinaa mieleni taipua millään muistamaan, että Georg Henrik von Wrightin The Varieties of Goodness (Routledge et Kegan Paul, New York, 1963) onkin suomennettu nimellä Hyvän muunnelmat (suom. Vesa Oittinen, Otava, Helsinki, 2001). Hyvän muunnelmat on kirjan nimenä iskevä, mutta jotenkin hyvyyden muunnelmat olisi ollut ehkä vielä osuvampi. Alusta loppuun asti kirjassa tarkastellaan hyvyyden muunnelmia tai siis iskevämmin hyvän lajeja.
Georg Henrik von Wrightin käsiteanalyysi on rauhallista, tarkkaa ja kirkasta. Kirjan alussa von Wright tarkastelee ottamaansa tehtävää eli hyvyyden muunnelmien käsiteanalyysia. Tämän jälkeen hän ottaa käsitteellisen analyysinsa kohteeksi erilaisia hyvyyden muunnelmia. Näin huomio kohdistuu hyvyyden ja hyvän kannalta välineisiin ja tekniikkaan, hyötyyn ja hoitoon, nautintoon, hyvinvointiin ja hyvän tekemiseen, hyveeseen, käytännölliseen päättelyyn suhteessa arvoihin ja normehin sekä velvollisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.
Eettisten kysymysten pohdintaa Georg Henrik von Wright on pitänyt ajankohtaisena kaikilla elämän aloilla. Hän totesi tämän suomennetun Hyvän muunnelmat -kirjansa esipuheessa syyskuussa 2000:
"Pian kuitenkin huomattiin, että edistyksellä oli myös varjopuolensa ja arvaamattomia haitallisia sivuvaikutuksia. Kohonneen elintason mahdollistama väestön nopea kasvu on koitunut luonnolle rasitukseksi, jopa hävitykseen johtaneeksi raiskaukseksi. (...) Markkinoiden globalisoituessa ja teollisuustuotteiden levitessä esteettä yli rajojen yhteiskuntien sisäinen eheys uhkaa särkyä ja yhä suurempi osa väestöstä elää tarkoituksetonta elämää kurjuudessa yhteiskunnan hylkäämänä. (...) Edellä hahmoteltua taustaa vasten on helppo ymmärtää, miksi eettisten kysymysten pohtiminen on saanut uutta polttavaa ajankohtaisuutta kaikilla elämän aloilla ja antanut aikamme filosofiselle ajattelulle uuden ulottuvuuden."Von Wright ei pyri antamaan ohjeita hyvälle ihmiselle tai esittämään toimintaperiaatteita, joilla päädytään hyväksi ihmiseksi. Silti hänen analyysinsa antaa eväitä hyvyydestä kiinnostuneelle, ajattelevalle lukijalle. Von Wrightin kanta, jonka mukaan moraalinen hyvyys on useiden hyvyyden muunnelmien yhdistelmä, antaa mielenkiintoisen lähtökohdan inhimillisen toiminnan moraalin analysoinnille. Jo pelkästään hyvän eri lajien huomioon ottaminen on monimutkaista, saati sitten että itse osaisi arvottaa ne niin, että moraalinen hyvä toteutuisi omassa toiminnassa.
Georg Henrik von Wright toteaa Hyvän muunnelmat -kirjansa lopuksi, ettei hän voi jakaa sitä optimistista näkemystä, jonka mukaan oikeudenmukaisuus lopulta voittaa. Vääryys voidaan hänen nähdäkseen kostaa tai rankaista, mutta maallisen moraalin näkökulmasta on sattuman varassa, josko epäoikeudenmukainen, vääryyteen syyllistyvä ihminen menestyy tai menehtyy.
Sattumanvarainen oikeudenmukaisuuden toteutuminen tai toteutumatta jääminen tuntuu jonkin verran pelottavalta, mutta onko siitä näyttöä?
Näin olympialaisten aikaan olen muun kisakuumeisen kansan tapaan kuullut taas dopingsotkuista. Omalta osaltani olen tuominnut dopingin käyttäjät mielessäni, koska he yrittävät voittaa vääryydellä. Tässä dopingiin liittyvässä oikeudenmukaisuuden ja vääryyden välisessä kiistassa näyttää ainakin lyhyellä tähtäimellä pätevän edellä esittelemäni von Wrightin kanta. Dopingin käyttäjää rankaistaan, jos hänet saadaan kiinni, mutta myös voittajien joukossa voi olla dopingin avulla menestyviä henkilöitä.
Entä antaako hyvyyden eritteleminen moniin muunnelmiin vain entistä hajanaisemman kuvan vaikeasta eettisestä aiheesta, vai selkeyttääkö se hyvyyden käsitettä? Voimme lähestyä tätäkin kysymystä ajankohtaisen esimerkin avulla.
Odotamme suomalaisilta edustusurheilijoilta Ateenassa hyviä suorituksia. Sama suoritus voi kuitenkin olla hyvä tai olla olematta hyvä näkökulmasta riippuen. Esimerkiksi Hanna-Maria Seppälän uinnit olivat hänen elämäntilanteeseensa nähden hyviä ja siksi hänelle myönnettiin sisupuukko. Uinnit eivät kuitenkaan olleet tarpeeksi hyviä siihen tarkoitukseen, johon Seppälä oli Ateenaan lähetetty. Eihän niillä voitettu Suomelle finaalipaikkaa, saati mitalia. Uinti oli kuitenkin niin hyvää kuin mitä hänen lähtötasonsa ennen kisaa antoi realisisti ajatellen odottaa. Tältä kannalta katsottuna on yhtä ymmärrettävää, että monet suomalaiset pettyivät samoihin suorituksiin, jotka tyydyttävät kilpailija Seppälää ja sisupuukon myöntäjää, mutta näyttävät minusta odotusten mukaisilta.
Hyvän muunnelmat on kauttaaltaan käsitteellinen ja analyyttinen kirja. Sen ymmärtäminen vaatii lukijalta kärsivällistä ja keskittynyttä ajattelun ponnistusta. Vastineeksi lukija voi perehtyä hyvän lajeihin ja käsitteellisiin näkökulmiin, joita ei ehkä olisi itse tullut yhdistäneeksi hyvyyteen.- maura
14:53 - /arvot
