arvot/toteutumattomiauraideoitahalusinlapsenaupseerinuralle.txt
2005-04-07
Toteutumattomia uraideoita: halusin lapsena upseerin uralle
Periaatteessa ihmisten olisi hyvä osata ratkaista kiistakysymykset ilman väkivaltaa rauhanomaisesti. Siihen ei olla Suomenkaan olemassaolon mittaan kyetty, vaan miehille pakollinen ja naisille mahdollinen asevelvollisuus sekä puolustusvoimat ovat tosiasiallisti olemassa. Asetelma on Suomen olosuhteissa outo ja poikkeava, sillä muiden opiskelu- ja uravalintojen suhteen sukupuolten tasa-arvo on nykyisin aika hyvin lailla turvattu.
Lapsuudenaikainen haaveeni upseerinurasta johtui paljolti ajankohdasta. Synnyin nimittäin suunnilleen seitsemän vuotta jatkosodan päättymisen jälkeen. Oma isäni oli joutunut miehille yleistä ja pakollista asevelvollisuutta suorittaessaan suoraan talvisotaan tykkimieheksi. Hän palasi siviilielämään jatkosodan päätyttyä. Sodan raakuus ja julmuus tulivat minulle tutuiksi epätoivoisen miehen näkökulmasta, kun kuuntelin isääni. Sota oli hänen mielessään painajaisena ja yhtenä keskustelujemme aiheena koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan.
Tietenkin olimme isäni kanssa yhtä mieltä siitä, että sotia ei pitäisi olla lainkaan, mutta emme uskoneet niiden noin vain loppuvan. En tahtonut kenenkään joutuvan sotaan, mutta arvelin, että jotkut sinne joutuvat joka tapauksessa. Niinpä minä pikkutyttönä ajattelin, että hoidan aikuisena oman osuuteni. Arvelin kykeneväni upseeriksi, mutta asevelvollisuusikään mennessä kävi ajoissa selväksi, että tuokaan ura ei ollut silloin vielä avoin naisille.
Mielestäni olisi yhä hyvä, että yleinen asevelvollisuus koskisi kaikkia asevelvollisuusikäisiä, -kuntoisia ja -kykyisiä suomalaisia sukupuoleen katsomatta.
13:38 - /arvot
