eloa/elamaavalveillajaunessa.txt
2004-12-12
Elämää valveilla ja unessa
Työn ja rahoituksen hauista: Teoreettisen filosofian tutkiminen ei ole kaikkein vauhdikkain laji, vaikka tutkimuskohde olisikin filosofisen teonteorian alueella. En kerro siitä nyt tässä enempää, vaikka se on työnhaun kannalta katsottuna tärkein harrastukseni ja rahoituksen hankkimisen kohde. Palkkatyötä minulla ei ole, eikä työnhaun tuottama ei ole sanoma, jota tahtoisin päivästä päivään toitottaa, eikä myöskään apurahalistojen puutteellisuus - eihän minun nimeni ole siellä.
Liikuntaa ja viihdettä: Hidas asiointikävely Hämeenkadun päästä päähän ja takaisin ei ole niin vaihtelevaa, että joka reissusta syntyisi elämää suurempia elämyksiä. Sietämättömän keveä pankkikorttini suojaa minua lankeamasta joulunmyynnin kiusauksiin, vaikka saattaisin minä pystyä niitä tahdonvoimallanikin vastustamaan - hyvä sanoa, kun en joudu kiusauksiin. Televisio-ohjelmista en saa sisäänpäin ja teorioihin kääntyneellä katseellani näinä päivinä otetta, varsinkin kun poliittinen aktivointini on lisännyt ruutukriittisyyttäni entisestään.
Ihmisten ilmoilla ja itsekseni: Aloitusmaiseman sähköpostipäivitykseen ei mene juuri lainkaan aikaa, sillä nykyisin käytän tätä uutta kevyen nopeaa sähköpostiohjelmaani, kunnon Sylpheediä. Blogien ja internet-ilmiöiden kommentoinnin joudun jättämään vähiin, sillä Firefox-selaimeni on verkkainen ja Dillo-selaimeni on nirso. Vihreään politiikkaan osallistumisessa olen tuore eli vihreä siinäkin mielessä, enkä ole vielä tämän vuoden puolella kiinni kokousaikatauluissa, joka kyllä niukasta vaalimenestyksestäni huolimatta tulee vihertämään ensi vuonna. Ihmisten hyviin pyrkimyksiin uskon sinisilmäisesti, vaikka katselenkin maailmaa tummin silmin.
Unet kuin elokuvat: Unia minä katselen silmät kiinni ja suvereenisti omalta kannaltani. Hänestä näkemäni sarjaunet ovat saaneet taas jatko-osan. Olin kovin onnellinen sitä katsellessani, vaikka olin unessa yksin. Unien katseleminen taitaa olla kulttuurin, seurustelun ja parisuhteen korvikkeeni tätä nykyä, mutta huvinsa kullakin. Minä näen nykyisin usein kauniita unia.
Uni: Jossain vaiheessa lähdin kodistani kävelylle, vaikka askareeni olivat kesken. Ilokseni huomasin, että kevät oli jo pitkällä, mutta olin kuitenkin liikkeellä ajoissa nähdäkseni nurmipälvien ja kevään ensi kukkien synnyn kaupungin keskustan puistoissa. Hämeenkadun pengermällä kasvoi sinivuokkoja useissa mättäissä lumiläikkien lomassa. Katselin kukkien sineä ja terälehtien keskellä kauniisti näkyvää kellerrystä, lehtien vihreää ja kukkkavarsien pienenpientä nukkaista vaaleutta. Mietin, että en ole ennen nähnytkään Tampereen keskustassa sinivuokkoja, saati näin kukoistavia ja lapsuuteni Itä-Hämeessä äitienpäivänä keräämieni sinivuokkojen veroisia kukkia. Mietin, poiminko sinivuokkokimpun, mutta päätin jättää kukat mättäilleen. Mieleeni juolahti, että koska on kevät ja sinivuokkoja, voisi myös olla niin, että muutkin toiveeni täyttyvät. Jospa olenkin sinun kotikaupungissasi? Oivalsin, että jatkamalla tähän suuntaan löydän sinut. Siksi palasin kotiin ja laitoin sen kuntoon sinua varten. Olin lähdössä hakemaan sinivuokkoja ja sinua, kun puhelu kutsui minut valveille.
Toivon hyvää.
15:25 - /eloa
