eloa/viikolla37tuntuisyksyiselta.txt
2005-09-21
Viikolla 37 tuntui syksyiseltä
Maanantai 12. syyskuuta
Kauneinta määräaikaisessa osa-aikatyössäni on Tammerkoski työmatkamaisemana ja ikkunanäkymänä. Lapsena asuin viitostien varrella pienssä mökissä, josta järvenrantaan oli useita kilometreja metsäpolkua. Silloin kuvittelin mielessäni, että viitostie oli joki, jossa kuvittelin uivani ja soutelevani. Lukiovuodet asuin tätinin kanssa hänen yksiössään ja siinä ajassa oli parasta koulumatka Jyrängön virran yli rautatie- tai maantiesiltaa myöten mielialani mukaisesti. Koulun ja tätilän kerrostalon pihoilta näykyi niiden välissä lähellä virtaava Kymijoki. Nykyisinä maanantaiaamuina tunnen saavuttaneeni ainakin osittain unelman joenvarsielämästä, kun ylitän Tammerkosken ja sitten nautin koko viikon työelämästäni kosken tuntumassa. Neljä työtuntia kuluvat hyvillä mielin ja kiireisesti. Hallituksen kokous sujui asiallisesti ja ideariihi sujui innolla. Ideointi ja toiminnan suunnittelu ovat kiinnostava vaihe toiminnassa: jos hyvin käy, ideoiden toteuttaminen käynnistyy juuri tästä.
Tiistai 13. syyskuuta
Hyvin kiireinen päivä yhtä lailla omalla ajallani kuin neljän työtuntinikin osalta, jotka joka tiistaiseen tapaan olivat päivystystunteja. Pitkin päivää oli puheluita, sähköpostitusta, palavereja ja läppäröintiä. Sitten alkuillasta poliittista harrastusta presidenttiehdokkaan pirkanmaalaisen tukiryhmän kokouksessa. Keski-ilta sujui erilaisten naisjärjestöjen aktiivisten edustajien kanssa kokoustaessa NYTKISin merkeissä. Hämeenkyrön Kehäkukassa on 15.10. klo 17.30-20 Kansaivälisen maaseudun naistenpäivän tapahtuma. Ensi vuonna lokakuussa naisten yleinen äänioikeus täyttää 100 vuotta, joten synttäreitä on tiedossa.
Keskiviikko 14. syyskuuta
Päivä sujui aika lailla autottoman päivän asioissa, enkä oikein osaa erottaa tästä päivästä, mikä oli missä vapaa-aika alkoi. Sen tiedän, että neljä työtuntia olivat täynnä projekti- ja yhdistystöitä. Iltapäivällä oli parin tunnin Autottoman päivän kokous, jossa tarkistettiin, että kaikki on valmista tai ainakin jonkun vastuullisen henkilön hanskassa ja hoidossa. Rentouduin illalla filosofian parissa.
Torstaina 15. syyskuuta
Työpäivä alkoi sillä, että järjestimme kollegan kanssa työpisteen uudella tavalla. Sitten teimme kumpikin yhdistystemme töitä. Syyskuun alusta asti minulla on tosiaan ollut työkaveri, tosin toisen yhdistyksen leivissä ja vielä osa-aikaisemmin paikalla kuin minä, mutta työkaveri kuitenkin. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää sovittaa työmme toimistotuntien osalta niin, että kummallakin on työrauha. Koti-iltani sujui filosofian parissa.
Perjantaina 16. syyskuuta
Työhuoneen uusi järjestys ei ole toimiva. Toinen työpiste on kohtuullinen, mutta toinen on ahdas ja huonotuolinen. Tein kuitenkin päivän työt reippaasti. Laittauduin myös tyrkylle muutaman lisätyötunnin toivossa sekä periaatteellisin että taloudellisin perustein perustein. NÄytelehtinippu olisi pitänyt hakea postista, mutta edellispäiväinen huonekalujen ja koneiden ynnä muun siirtely särki niveliäni. Omalla ajalla harrastin vähän kaupunkikävelyä ja tutkimista.
Viikonloppuna 17. ja 18. syyskuuta tein vain omiani eli luin, tutkin ja nautin syksystä. Niin, ja kävin hakemasta postista lehtinipun työpaikalle ja palautin kaupunginkirjastoon lainakirjoja. Kävin samalla vaihteeksi myös Kivimuseossa ja Muumikaupassa ja lopulta lainasin Metsosta muutaman dekkarin. -- mmmt
06:11 - /eloa
