historia/eksaaniharavankuntasuhdehistoria.txt
2004-09-15
Ex-ääniharavan kuntasuhdehistoria
Maanantaisen keskipäivän ja tämän hetken välissä olen suostunut, tullut hyväksytyksi ja ryhtynyt Vihreän Liiton/ Tampereen Vihreiden ehdokkaaksi Tampereelle. Kuntavaaleissa tähdätään valtuustoon. Sinne minäkin tähtään, kernaasti.
Matkan varrella vaaleihin mentäessä kirjoitan Aloitusmaisemassa myös ensikertalaisen kokemuksia suuresta (koosta riippumatta) vaalitaistelustani, tärkeistä asioista ja jokapäiväisestä elämästäni tässä minulle uudenlaisessa tilanteessa.
Nyt muistelen aikaa, jolloin vähäsen olin opiskelijapolitiikassakin mukana, kartoitan kuntasuhteitteni historiaa ja kerron viime maanantaina kuntapolitiikan suuntaan ottamistani ensiaskeleista.
En minä ihan uuden asian kanssa ole tekemisissä, kun politiikkaan lähden. Pikemminkin kyse on aika vanhasta kiinnostuksen kohteesta. Olenhan osallistunut opiskelijapolitiikkaan vaatimattomasti tovereitten joukossa seisten jo lukiossa Heinolassa muinoin, välivuoteni ammattikoulussa Helsingissä ja yliopistossa Jyväskylässä kauan sitten.
Jyväskylässä pääsin vuonna 1980 yliopisto-opintojeni ollessa jo pitkällä moniarvoiselta "Maapallokerho"-nimiseltä ehdokaslistalta opiskelijavaalien ääniharavana Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan valtuustoon ja sitä kautta erilaisiin luottamustehtäviin: ylioppilaskunnan hallitukseen ja ylioppilaskunnan opinto- ja tiedevaliokunnan puheenjohtajaksi sekä ylioppilaskunnan edustajaksi ylioppilaslehden elimiin. Minut valittiin myös ylioppilaskylän asukasneuvostoon. Sittemmin olen toiminut aktiivisesti elämän muilla alueilla.
Kuntia olen kohdannut elämässäni useitakin. Syntymäkunnassani Pertumaalla olin kolmevuotiaaksi ison tilan perineen maalaisisännän veljentytär, tosin tilan reunasta lohkotussa mökissä, mutta varakasta perua kuitenkin. Heinolan maalaiskunnan sosiaalitoimistosta hain 10-vuotiaasta 20-vuotiaaksi itse tukea. Ensin hain tukea heinolalaiselle oppikoulutaipaleelleni ja sitten ylioppilaaksi päästyäni Heinolan maalaiskunta maksoi minulle paikan Helsinkiin välivuoteni ammattikouluun, joka on kaupungin koulu. Tuossa vaiheessa minun ei ollut tarpeen asioida Helsingin kaupungin virastoissa, mutta projekteistani olen tutkijan urallani niinkin tehnyt. Jyväskylän sosiaalitoimistoon en muistaakseni myöskään tutustunut omissa asioissani, mutta kylläkin hiukan taaskin tutkijan urallani.
Jyväskylän aikanani olin yhdessä vaiheessa vuosia projektissa, jonka rahoituksen Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden tutkimuslaitos sai erityishuoltopiireiltä kautta maan. Silloin olin tekemisissä joidenkin kuntavirkailijoiden ja -luottamushenkilöiden kanssa valtakunnallisissa projektikokouksissa kaksi kertaa vuodessa, mutta myös erityishuoltopiireissä järjestämissämme koulutustilaisuuksissa oli väkeä kuntienkin hallinnosta.
Tampereen sosiaalitoimistosta hain tukea jouduttuani työttömässä vaiheessa sairaalaan leikkausta ja sen jälkihoitoa varten kesällä 1998. Olen tuosta avusta kiitollinen, sillä pääsin sen avulla jatkamaan elämääni muin keinoin. Nyt minulla Tampereen kaupungin tiederahaston vuonna 2003 myöntämä 3000 euron apuraha väitöskirjani kustannuksiin, joten kuntasuhteet kotikaupunkiin ovat tuoreet ja hyvät.
Tampereen sosiaalitoimistossa asioinnin ja Tampereen kaupungin tiederahaston väitöskirjan kustannusapurahan myönnön välisenä aikana johdin nelivuotista viisiprojektista hanketta Tampereen yliopistossa. Silloin tein projektin johtajana yhteistyötä useammankin kunnan virkailijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa vuosina 1999-2002. Pirkanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tein yhteistyötä myös. Toimin niiden sektorilla, kun tein tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisyhteistyötä useammankin toimiston kanssa. Hämeenlinnan toimeentuloturvatoimistossa olin tekemisissä niin asiakkaiden kuin virkailijoidenkin kanssa. Opetin toiminnan filosofiaa ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle väelle ja nuorelle ennen ensimmäistä työpaikkaansa pitkäaikaistyöttömäksi päätyneelle väelle Oriveden kaupungin valtuustosalissa vuosina 1999-2001. Jatkoin vielä vuonna 2002 antamalla heidän neuvontaansa osallistuville Oriveden, Juupajoen ja Längelmäen sosiaalitoimistojen ja Oriveden työvoimatoimiston neuvontavirkailijoille työnohjausta, kun he sovelsivat Alma-metodia asiakastyössään.
Maanantaina 13.9.2004 klo 13.00 menin vakain tuumin Tampereen Vihreiden toimistoon allekirjoittamieni asiapapereiden kera. En siis ollut ihan viime tipassa, vaan ehdin hyvin mukaan. Pitkälle iltaan olisi vielä ollut aikaa, mutta ihan niin paljoa en tarvinnut ratkaisuni vahvistamiseen.
Maanantai-iltana 13.9.2004 klo 19.30 olin ehdokaskuvauksessa. Minä en ole koskaan ollut mikään hymytyttö, eikä hymyily oikein onnistunut nytkään. Kamera taltioi rintakuvaani eli kuvaa, jossa näkyy pää, kaula ja vähän hartian- ja rinnanseutua. Ilmeitä taltioitiin suu auki (ei käy), melkein kauniisti hymyillen (mutta ikävä kyllä virnistystä oli mukana, joten ei käy) ja lopulta hyvin tummien pitkien hiusten keskellä vaaleassa naamassa vakava ilme (tämä käy).
Nyt suunnittelen nollan ykkösen ja yhden nollan budjetilla vaalikampanjaa, mutta tyhjästähän minä olen muissakin asioissa tottunut lähtemään liikkeelle. Toiminnalle kannattaa etsiä reittejä, kun asiat tulevat niin tärkeiksi, että niiden puolesta tahtoo toimia tositarkoituksella.
- maura
15:50 - /historia
