historia/enempihuussijuttu.txt
2004-08-12
Enimmäkseen huussijuttu
Isävainaa oli aikanaan hyvä rakentaja. Hän oli töissä siinäkin rakennusporukassa, joka rakensi Heinolan yhteiskoulun ja sen hienot, uudenaikaiset wessat. "Herrojen koulu", sanoi isäni. Sosiaalihuollon virkailijoissa herätti iloisesti naurattavaa hilpeyttä, kun pyysin lapsena tukea, että voin mennä tuohon yhteiskouluun. Ehkä juuri tunnelman hilpeys ja tilanteen paradoksaalisuus aukaisivat minulle yksityiskoulun ovet. Tietysti siihen vaikuttivat myös pääsykokeissa saamani korkeat pisteet.
Uusissa kodeissamme isävainaa (joka silloin toki oli elossa) purki hajoamassa olevat ulkorakennukset ja rakensi paljolti samoistakin aineksista uudet tilalle. Me lapset olimme mukana rakentamassa. Minä ja vanhin pikkuveljeni olemme muun muassa rakentaneet pari tiilikattoa isän ohjeiden mukaan jo lapsina: olimme suunnilleen kymmenvuotiaina jo tiilikaton tekijöitä.
Isäni rakensi paljon ja hyvin, kun sille päälle sattui. Valitettasti hän pelkäsi korkeita paikkoja ja oli luovimmillaan huussien suhteen. Isän rakentamat käymälät ovat olleet oma lukunsa elämäni huussien ja wessojen rivistössä. Muutenkin huussiosasto on tuottanut ongelmia elämääni. Kansakoulun ulkohuussissa asioin vain oppituntien aikana, koska välituntikiusaamista oli huussissakin paljon. Myös oppikoulun sisäwessassa asioin kiusaamisen pelosta mieluiten silloin, kun muut oppilaat olivat tunnilla.
Ensimmäinen isäni rakentama kotipihan käymälä on syntymäkodissani. En tosin muista sitä lapsuudestani. Olen käyttänyt sitä myöhemmällä iällä käydessäni sukulaisvierailulla nykyisten omistajien luona. Huussi on malliltaan aika tavallinen. Siitä ei ole sen kummempaa sanottavaa.
Toisen käymälän isä rakensi seuraavan kotimme pihan perälle. Olimme siitä aikanaan melkoisen ylpeitä. Se on aika iso huone huussiksi. Jonotusten ehkäisemiseksi isä rakensi sinne istuinosan, jossa oli vierekkäin monta eri kokoista istuntoaukkoa. Kaikille on tietysti kantensa. Lisäksi siellä on miehiä varten virtsakouru. Kenelläkään naapurustossa tai suvussa ei ollut sellaista ulkohuussissa. Huussi on pitkän ulkorakennuksen päädyssä. Huussin oviseinä on ulkorakennuksen etuseinän jatke. Huussin taakse mahtui isän mielellään käyttämä varastohuone, jonka oviseinä puolestaan on ulkorakennuksen takaseinän jatke. Huussin päätyseinässä isällä oli vakituinen verkkojenhuoltopaikka, mutta siellä oli myös lannanpoistoluukku.
Kolmannen käymälän isä rakensi viimeisimmän lapsuudenkotini pihapiiriin. Sekin on ulkorakennuksen päädyssä. Asiointihuoneeseen pitää nousta rappusia korkealle. Istuntoa varten on lasten ja aikuisten kokoa olevat reiät. Miehille on taaskin kourunsa. Huussin tyhjennysväli on aika pitkä, koska lantatila on korkea. Tämänkin huussin takana on jonkinlainen varastohuone, jossa isä puuhaili muistaakseni aika usein.
Isäni rakensi myös saunoja ja remontoi asuinrakennuksia. Viimeiseen lapsuudenkotiini hän rakensi lisäosan, johon tuli komero- ja eteistilan lisäksi sauna samaan rakennukseen ja uusi kammari entisen kammarin ja keittiön lisäksi. Siitä kodista tuli ensimmäinen kaksikammarinen kotimme. Ulkohuussia ei korvattu sisäwessalla.
Minä muutin pian tuon laajennuksen jälkeen tätini luokse. Hänen yksiössään keittiöosa oli syvennyksenä seinässä ja kylpyhuonewessassa oli amme. Siitä lähtien olen asunut sisäwessallisissa asunnoissa.
Olen nähnyt huusseista ja wessoista monensävyisiä sarjaunia vuosien mittaan. Nykyisten unieni harvoin näyttämät wessat ovat kuitenkin kauniita ja valoisia lasikamareita julkisilla paikoilla.
- maura
19:24 - /historia
