historia/maankorvestavarrellevirran-noin21vuottaalkutaipalettani.txt
2005-03-14
Maan korvesta varrelle virran - noin 21 vuotta alkutaipalettani
Hanget houkuttelevat hiihtämään. Tosin minun hiihtoni viihtyvät paremmin muistikuvissani ja unissani kuin nykyisessä talvisäässä, joka juttuni teeman vuoksi on heinolalaista malliltaan.
Huomasin sitten internetissä vaellellessani, että Fennica.Net - Suomi internetissä sivuston tarjoamien hakujen avulla voi pistäytyä kaikkiin Suomen kuntiin katsomaan, mitä minnekin asiallisesti kuuluu. Minä kävin sillä tavoin Pertunmaalla ja Heinolassa. Sen jälkeen sitten etsin tämän jutun linkityskohteita myös Googlen sekä selaimeni Dillon (onnea 5-vuotiaalle!) tarjoaman haun avulla.
Etsin netistä Pertunmaan siksi, että synnyin siellä vanhempieni ensimmäisenä tyttärenä ja isonveljen pikkusiskona. Kolmevuotiaana muutin seuraavaan kotimökkiin vanhempieni ja kahden veljeni mukana. Niin päädyimme Heinolan maalaiskunnan Koskenmyllyn kylään. Kävin sieltä viiden kilometrin päässä olevaa Lusin kansakoulua neljä vuotta eli ikävuodet 7-10. Koulumatka piteni joksikin aikaa lähes kahteenkymmeneen kilometriin, kun pääsin Heinolan kaupungissa toimineeseen yhteiskouluun. Koulumatkani lyheni taas puoleen, kun muutin 13-vuotiaana vanhempieni, siskoni ja neljän veljeni mukana uuteen kotimökkiin Kirkonkylään.
Lukion alkaessa muutin kotoa Kirkonkylästä iäkkään tätini kämppikseksi hänen yksiöönsä. Olin silloin 16-vuotias. Asuin Jyrängönkosken Jyrängön puoleisella rannalla. Kouluni oli Kymen virran vastakkaisella rannalla Tommolassa. Kuljin koulumatkani joskus maantiesiltaa ja toisinaan taas rautatiesiltaa pitkin. Heinolan Tähti on sitten paljon myöhemmin rakennettu ihan toiselle puolelle kaupunkia. Suuri osa lukioaikaisen koulukaupunkini puistoalasta kuuluu nykyisin Heinolan kansalliseen kaupunkipuistoon.
Nykyiseen Heinolaan kuuluu silloisen kaupungin lisäksi myös silloinen maalaiskunta. Koulukaupunkini ainoan torin reunalla toimii nykyisin niin kuin nuoruudessanikin kahvila. Nyt se on Kahvila Costa Rica. Sen edeltäjässä vietin pari koulukesää asiakaspalvelutehtävissä.
Sitä en muista, milloin huomasin ensimmäisen kerran, että meille oli tilattu Itä-Häme. Huomio oli tärkeä identiteettini kannalta. Sen tiesin hyvin varhain, että asuimme Hämeen itäisellä seudulla. Senkin tiesin, että sisarussarjastamme vain minä pertunmaalaissyntyisenä ja nuorin pikkuveljeni, joka kävi syntymässä Mikkelissä, olemme syntyneet Savossa. Muut ovat synnynnäisiä itähämäläisiä.
Jätin Itä-Hämeen 21-vuotiaana. Sittemmin olen joskus kohdannut ennakkoluuloja savolaisen syntyperäni vuoksi. Olen rauhoitellut savolaispelkoisia kanssaeläjiä sillä, että olen kasvanut itähämäläisessä perheessä Itä-Hämeessä.
02:53 - /historia
