historia/mitatapahtuikineilisiltanajamuutakinmuistelua.txt
2005-04-15
Mitä tapahtuikaan eilisiltana - ja muutakin muistelua
Kuten eilen täällä Aloitusmaisemassa kirjoitin, aikeenani oli viettää eilisilta harrastaen filosofiaa ravintolassa. Ilta Vanhan Montun Café Philossa olikin filosofian tiimoilla ja leppoisa. Olin rauhallisessa kirjastossa ja join hyvää kahvia sekä vettä niin kuin tapani on. Seuranani oli illan alussa ja lopussa myös ravintolapäällikkö Jonna Numminen, jonka kaikki Montussa käyvät tuntevat. Hän huolehtii siitäkin, että Café Philon olosuhteet ovat kunnossa keskustelun ajan. Café Philon isä, johtaja Veikko Lindholm ei eilen ollut paikalla, vaan kansainvälisissä tehtävissään.
Café Philossa olisi eilen ennakkotietojen mukaan pitänyt olla alustajana ekofilosofi Pentti Linkola, mutta hänelle oli tullut illaksi este. Linkola olisi varmaan voittanut televisiovastaanottimet täyttäneen jääkiekkomatsin tai lähistöllä houkutelleet ylioppilastalon isot bileet, jos hän olisi ollut Café Philossa. Minä en ole ihan niin suosittu ja sijaisuudestanikin oli sovittu ja tiedotettu vasta edellisenä iltana. Lähes kaikki Linkolan etsijät pettyivät ja siirtyivät muihin puuhiin, eivätkä jääkiekon katselijatkaan tässä tilanteessa luopuneet matsistaan.
En kuitenkaan ollut iltaa kahvini ääressä yksin, vaan laadukkaassa seurassa. Pidin alustukseni. Puhuin minuudesta ja etsin inhimillisen teon vastuullista tekijää. Käytin apuvälineenä tuolla palkissakin oleva yhdeksän lokeron ruudukkoa, jonka keskuksena on minä. Sitä, miten minuus nähdään eri erityistieteiden filosofian ja filosofisten suuntausten näkökulmista, on mahdollista hiukan havainnollistaa ruudukon avulla, samoin kuin intentionaalisen teonkäsitteen tekijäminään liittyvää problematiikkaakin. Keskustelustakin muodostui mielenkiintoinen ja pienestä ryhmästä johtuen hyvin intensiivinen.
Ehkä Café Philossa tuon keskustelun aikana ohimennen pistäytyneet henkilöt olisivat liittyneet seuraamme, jos olisimme olleet vähän vähemmän keskittyneitä keskusteluumme - tai jos minä olisin näyttänyt julkisuudesta tutulta. Tässä mielessä toivon silloin tällöin, että olisin "televisiosta tuttu". Joka tapauksessa Cafe Philon olosuhteet ovat filosofiselle keskustelulle otolliset, sillä Vanhan Montun kirjastohuone on viihtyisä, palvelu toimii ja asiat sujuvat. Kahvi on hyvää ja varmaan siis kaikki muukin.
Filosofin alustaman keskustelun tarjoaminen ravintolan vakioasiakkaille ja pistäytyjille ynnä muille, on kiinnostava idea. Minulle tällainen yliopiston filosofian laitoksen ulkopuolinen opetus on tuttua, sillä olen vuosikymmenten mittaan opettanut filosofiaa erilaisten tutkimustehtävieni piiriin kuuluneelle väelle. Tilaisuudet ovat olleet monenmoisissa tiloissa.
Olen yleensä opettanut eilenkin toteuttamallani alustetun filosofisen keskustelun menetelmällä. Siihen aikaan olen ollut ensin Jyväskylän yliopiston ja sittemmin Tampereen yliopiston tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisprojekteissa tutkijana. Kuulijat ovat olleet kaikkea ammatillisesti kouluttautumattomista eri ammattien korkeastikin kouluttautuneisiin asiantuntijoihin, opiskelijoista tohtoreihin ja työttämistä johtajiin. Ravintolakabinetissakin olen tuollaisissa tilaisuuksissa ollut, mutta järjestäjänä on yleensä ollut jokin yliopisto tai muu koulutusorganisaatio.
Eilinen Café Philon filosofiailta oli ravintolan järjestämää filosofian harrastustoimintaa niin alustajalle kuin muillekin keskustelijoille. Tämä on pienimuotoisena samanlaista filosofisen asiantuntemuksen tuomista kaikkien ulottuville kuin mitä on Tampereen yliopiston, Tampereen teknisen yliopiston ja Tampere-talon yhteinen vuotuinen perinteeksikin muodostunut Suuri Filosofiatapahtuma.
Filosofeilla ja filosofian opiskelijoilla on kyllä tapana keskustella kahviloissa ja ravintoloissa, mutta yleensä väittelyt ja intoilut tapahtuvat omassa tutussa filosofiaan perehtyneessä porukassa, jollaisten mukana minäkin olen silloin tällöin ollut. Minun nuoruudessani Jyväskylässä oli parikin ravintolaa, jossa filosofit kävivät omia aikojaan isollakin porukalla pitkiä ja antoisia keskusteluja. Niihin minäkin siihen aikaan osallistuin usein.
Nykyisin keskustelevien filosofien ryhmä liikkuu Tampereen tai minkä tahansa kaupungin ravintoloissa kokousten ja opintoseminaarien jälkeen, mutta keskustelu käydään yhä omissa porukoissa. Tällainen oma porukka on esimerkiksi Aatos eli Tampereen yliopiston filosofian opiskelijoiden ainejärjestö, jonka tiimoilta Tommi kysyi Aloitusmaiseman jutun kommentissaan. Aatoksella on perinteisesti joka torstai tapaaminen: alkuilta järjestötiloissa kahvitellen ja loppuilta jossain sovitussa ravintolassa filosofisista kysymyksistä väitellen. Jotenkin niin elämä sujui minunkin opiskeluaikanani, jota elin Jyväskylässä.
08:36 - /historia
