kunto/parantavaaunta.txt
2004-12-09
Parantavaa unta
Jonkinlainen flunssantapainen iski päivällä niin voimakkaasti kimppuuni, että nukahdin nojatuoliini. Jossain vaiheessa olen ollut sen verran tolkuissani, että kävin lähettämässä päivän tekstin tänne Aloitusmaisemaan, soittelin pojalleni muistaakseni kysyäkseni poissaolo-oikeudesta (sillä olin sittenkin menossa vihreisiin pikkujouluihin), peruin menon tekstaten ja siirryin dornitoriumiini jatkamaan parantavaa unta.
Olen sittemmin nukkunut tuntikausia ja yhä väsyttää. Kävin äsken muutaman blogin kommenttiosastoilla, mutta unentokkurassa käytin varmaan nimikirjaimiani mmmt kuittaukseen. Meinasin ryhtyä kirjoitushommiin, mutta enpä jaksa.
Onneksi nyt onkin yön alkupää meneillään eikä aamu, niin kuin luulin. Tietsikan kello näyttää näköjään omiaan, mutta kännykällä on menossa jo torstai, kohta yksi yöllä. No niin, poikani on soittanut illalla, kertoo kännykkä, mutta enpä ole herännyt siihen. Soitellaan aamulla! Menenkin tästä taas jatkamaan uniani. Hyvää yötä.
Toivon hyvää.
00:55 - /kunto
