kunto/viikonloppuraporttityokunnostajavappuvaivoista.txt
2005-05-02
Viikonloppuraportti työkunnosta ja vappuvaivoista
Ennen perjantain virka-ajan päättymistä setvin kahta asiaa. Ensinnäkin työstin omaa työllistymistäni kotitietokoneeni äärellä, missä liikkumisen kivut eivät niin haittaa. Tekeillä on osa-aikatyö projektisihteerinä, mutta prosessi on mutkikas ja varmistuu byrokratian sokkeloissa viimeisen päälle vasta monien vaiheiden ja lukuisien arkipäivien kuluttua joko suuntaan tai toiseen.
Toisekseen selvittelin vielä perjantaipäivänä myös Tampereen seudun vihreät naiset ry:n perustavan kokouksen järjestelyjä. Kaikille kiinnostuneille tiedoksi, että Tampereen seudun vihreät naiset ry:n perustava kokous on Tampereella keskiviikkona 11.5.2005 klo 17 Ympäristökeskus Moreeniassa, jonka sisäänkäynti on Patosillalta. Lisätietoja saa minulta sähköpostitse - tämän Atusmaiseman palkissa on spostiosoitteeni.
Perjantain kävelylenkkini suuntautui yliopistolle. Kun varasin runsaasti kävelyaikaa, ehdin sisälle ennen ulko-ovien sulkeutumista. Osallistuin viikonlopuksi lukitussa yliopistossa klo 17-19 pidettyyn luento- ja keskustelutilaisuuteen, jossa entinen työkaverini kertoi innostavaan ja kannustavaan tapaansa meille maistereille, miten filosofian alallakin voi edetä tohtoriksi palkkatyön ohella ja hyvässä lykyssä jopa apurahankin turvin. Pitää vaan käyttää hyvin se aika, joka palkkatyöltä (tai työn ja rahoituksen metsästykseltä), perhe-elämältä ja muihin asioihin innostumiselta jää vapaaksi. Keskustelimme vilkkaasti. Tapasin tilaisuudessa muiden ohella toisenkin entisen työkaverin ja yhden entisen työntekijäni, josta on tulossa piakkoin lisensiaatti.
Perjantai-iltaisella kotimatkallanikin osallistuin keskusteluihin. Seurasin ensin hetken raitilla erotessa käytyä työkokemuskeskustelua filosofian opettamisesta. Sitten rupattelin jonkin aikaa täkäläisen filosofiystäväni kanssa kuulumisista, sillä edellisestä tapaamisestamme oli kulunut pitkä aika. Jatkoimme keskustelua yleisemmällä taholla kotikatuni varrella olevassa kuppilassa iltapalan ääressä, kun sattumalta osuimme yksiin Saksanmaalta kotimatkalla olleen jyväskyläläisen filosofin kanssa. Puhuimme kolmisin akateemisen filosofian tilanteesta Suomessa ja Saksassa. Jyväskylän junan lähdettyä juttelimme vielä filosofisista, vihreistä ja muistakin kuulumisistamme kahdestaan täkäläisen filosofiystäväni kanssa ennen kuin hän lähti bussilla kotiin miehensä ja lapsensa luo ja minä köpöttelin varovasti hissukseen hissille ja kotiin.
Lauantaina olisin tahtonut järjestää kotini ikkunaremontin jäljiltä kuntoon, mutta kahdesta syystä en tehnyt niin. Ensinnäkin ikkunoiden pielet vaativat selvästi vielä työstämistä, joten remonttiporukka on tulossa vielä jonain päivänä jatkamaan hommiaan ja kotia kaunistava järjestys olisi ollut vain väliaikainen tälläkin kertaa. Alakerran seinällä olevasta projektikalenterista voi päätellä vain, että tällekin hommalle on varattuna laveasti aikaa - onhan työn alla kaksi portaallista ja seitsemän kerroksellista asuntoja. Kolmas rappu on talon matalammassa siivessä ja siellä vissiin tehdään hommat sitten omaan tahtiinsa jälkeenpäin.
Niin, kipu oli toinen syy siihen, miksi en järjestänyt kotonani vallitsevaan ikkunain edustan autiuteen niitä tavaroita, jotka olen siitä poies siirtänyt. Tavaroiden siirtely ja kantaminen eivät sovi nivelsiteilleni. Tosin hidas vauhti ja hyvin suunnitellut liikkeet pitkittävät käytettävissä olevaa työn ja liikkumisen aikaa, mutta ennen pitkää vaivat aina vaativat veronsa. Liikkuminen vaikeutuu joksikin aikaa monestakin syystä, eikä toipuminen ole ihan niin nopeaa kuin sivullinen voisi luulla.
Sanonpa vaikka, että vappuviikonloppu meni vaivoin ohitseni. Kävin jossain vaiheessa lauantaina lähikaupassa noutamassa simaa ja tippaleipiä. Tiedän nimittäin kokemuksesta, että saan simasta ja tippaleivistä vappuuni tunnelmaa ja nostetta suunnilleen missä olosuhteissa tahansa. Muuten torkuskelin ja nukuinkin paljon vappuviikonlopun aikana - olin melkein yötä päivää unessa. Ilokseni näin joillain torkuillani onnellisia unia, joissa vietin vappua sarjaunieni ikuisen sankarin kanssa eli milloin minkäkin näköisen ja valveilla tuntemattoman, mutta unessa aina samalta läheiseltä ja rakkaalta tuntuvan miehen kanssa.
Valveilla seuraelämäni rajoittui lähes tyystin siihen, että kokeilin vapunaaton iltahupinani netissä poikani laatimaa poliittisten asenteiden testiä, mainitsin siitä Aloitusmaisemassa ja juttelin testistä hänen kanssaan puhelimitsekin. Yksi mukava vihreä nainen ystävineen oli kutsunut minut sunnuntaina päivällä vappua viettämään, mutta sen kummempia selittelemättä toivotin tekstarilla iloista vappua ja jatkoin potemista. Vaivani ei juurikaan näy päällepäin ja jatkuvat selittelyt kyllästyttävät minua. Lähetin ja sain joitain hyvän vapun tekstareita, mutta muuten minulla ei ole muiden ihmisten vapusta oikeastaan mitään havaintoa.
Ikkunoistani näkyy vain telineitä ja niihin kiinnitettyjä suojapressuja. Televisioitu vappu ei innostanut etsimään serpentiinejä ja tekemään vappuhuiskaa.
Taidan säilyttää kotini epäjärjestyksen, kunnes kaikki sisäkautta tehtävät ikkunaremontin työt ovat varmasti ohitse. Jonain päivänä ikkunat on viimeistelty. Jonain päivänä telineet pressuineen poistetaan ikkunoitteni takaa. Jonain päivänä julkisivuremontti on ainakin tämän kotikerrostaloni sivuseinien osalta ohitse. Siitä haaveillessani pääsen tänään toteamaan, että viikonloppuinen lepääminen kannatti.
Tänään olen taas voimissani ja aloitan arkisen viikon vaivatta omaan ulkoisesti hitaaseen, mutta sisäisesti vauhdikkaaseen tahtiini.
10:46 - /kunto
