eloa/yksityisetsiviaynnamuita.txt
2004-11-24
Yksityisetsiviä ynnä muita
A. Oikea yksityisetsivä: Keskustelin puhelimitse äskettäin pitkään ja antoisasti Vääksyssä asuvan veljeni Eino P. Tuomaalan kanssa, jonka monista ammateista jännittävin on yksityisetsivä. Hänellä on jopa Jean-Luc Picardin kahdehtima ja holokannelleen silloin tällöin värkkäämä etsivätoimisto. Tässä on ovi, jonka kyltti on Yksityisetsivätoimisto Tuomaala.
B. Blogi nimeltä Yksityisetsiva: Puhelinkeskustelun jälkeen katsastin myös blogistaniaan perustettuun blogiin, jonka nimi on Yksityisetsiva. Transhumanismia minun pitää varmaan miettiä toisenkin kerran.
C. Kirjojeni yksityisetsiviä: Kun nyt pääsin näin hyvään alkuun yksityisetsivien suuntaan, listaan saman tien kirjahyllyyni kirpputoreilta ja joskus lahjapaketeistakin vuosikymmenien mittaan kertyneitä dekkareita ynnä muita sen kaltaisia. Listaan kirjoittajia sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Kirjoissa toimivat etsivät ovat usein yksityisyrittäjiä, mutta myös poliisiviranomaisia tai muita virkailijoita, omalla tavallaan tutkijoita. Luettelossa mainitut minulla on kotona ja muitakin, mutta kirjastosta olen lainaillut lapsesta asti tämmöistä kirjallisuutta muun ohella ja lukenut tietysti myös.
1. Agatha Christie: Kuolema Niilillä (ja toista metriä muita dekkareita). Luen näitä seikkailuja pääasiassa suomennoksina, mutta tällä vuosituhannella olen lukenut näitä Hercule Poirotin, neiti Marplen ja muidenkin tutkimuskertomuksia myös englanniksi.
2. Sue Crafton: Q niin kuin Quinn (ja kaikki sitä edeltävät aakkosdekkarit). Kirjojen keskushahmo on 37-vuotias nainen, yksityisetsivä Kinsey Milhone, jonka toimisto on Santa Teresassa Kaliforniassa. Olen lukenut kirjoja suomeksi ja englanniksi, kaikki ainakin kahteen kertaan.
3. David Hume: Kuoleman talo (ja kymmenkunta muuta kirjaa). Useimmissa minulle lähes repaleisessa kunnossa kirppareilta siirtyneissä pehmeäkantisissa kirjoissa seikkailevat arvostettu poliisi ja hänen aikuinen poikansa, joka on yksityisetsivä. Kirppareilla oli näitä vain suomeksi.
4. Maria Lang: Tanskalainen kaksoisvuode (ja melkein metri muita kirjoja). Ruotsalaismaisemissa tapahtuu kaikenlaisia rikoksia, joita selvittelee mm. arvostettu rikostutkija Christer Wijk, mutta juuri tässä kirjassa ongelmiin on vahvasti sidoksissa myös hänen vaimonsa, kansainvälinen oopperaprimadonna Camilla Wijk. Muitakin keskushenkilöitä Langin kirjoissa on. Näitä luen suomeksi tai ruotsiksi saatavuuden mukaan.
5. Donna Leon: Kuolema vieraalla maalla (ja kymmenkunta muuta kirjaa). Italiassa englantilaisen kirjallisuuden professorina toimiva Donna Leon on työskennellyt ja asunut myös Sveitsissä, Iranissa, Kiinassa ja Saudi Arabiassa. Hän kertoo komisario Guido Brunettin, tämän yliopistossa kirjallisuutta opettavan Paola-vaimon, kahden lapsen ja poliisilaitoksen työyhteisön ihmisistä samalla kun nykyaikaisessa Venetsiassa ratkotaan monimutkaisia rikosvyyhtiä. Näitä luen englanniksi ja suomeksi.
6. Henning Mankell: Ennen routaa (ja melkein kaikki komisario Wallander-kirjat). Ruotsalainen komisario Kurt Wallander on tässä kirjassa saanut rikoksia ratkomaan myös poliisiksi opiskelleen tyttärensä Lindan, jonka ura on kirjan tapahtumien tiimellyksessä joutua vaakalaudalle jo ennen virallista palvelukseen astumista. Näitä kirjoja luen ruotsiksi tai suomeksi saatavuuden mukaan.
7. Georges Simenon: Maigret murhaajana (ja muutama muu kirja). Valitettavasti en osaa ranskaa, joten joudun selvittelemään rikoksia komisario Maigretin matkassa ja ranskalaistunnelmissa ihan vaan suomeksi.
8. Colin Dexter: Katumuspäivä (ja joitain muita kirjoja). Ihastuin komisario Morseen televisiosarjan ansiosta kauan sitten ja lainattuani kirjoja aikani, olen hankkinut niitä myös kotiin. Oxfordissa on mukava käydä Morsen matkassa lukemaansa eläytyen. Näitä luen englanniksi ja suomeksi.
9. Rex Stout: Löytölapsi (ja kymmenkunta muuta kirjaa). Nero Wolfe ja Archie Goodwin vievät minut useimmiten Wolfen etsivätoimistohuoneeseen, ruokasaliin ja keittiöön, joskus ylimmän kerroksen kasvihuoneeseen tai keskikerroksen makuuhuoneisiin, mutta tosi harvoin ainakaan mestarisalapoliisi Nero Wolfen itsensä kanssa talon ulkopuolelle. Tämä kirja kertoo hurjan jutun.
10. Marton Taiga: Komisario Kairalan tutkimuksia 1 ja 2 (ja joitain jännityskirjoja). Näissä kirjoissa saa lukija rampata Helsinkiä ristiin rastiin pikkuroistojen perässä 1930-luvulla. Aivan mainiota hyvässä seurassa.
Toivon hyvää.
03:20 - /eloa
