kartta/kartoitustajoululaulujensanoin.txt
2004-12-24
Kartoitusta joululaulujen sanoin
Joululaulut ovat kuuluneet minun jouluuni koko elämäni ajan. En kuitenkaan taida nyt lauleskella niitä täällä itsekseni, joten keksin muuta. Teen jonkinlaisen joulutunnelmaisen todellisuussuhteen kartoituksen, mutta ikään kuin joululauluissa uiden. Kirjoitan jokaiseen todellisuussuhteen kartoitusruutuun pienen katkelman jostain joululaulusta. Laitan mukaan sanoittajan nimen, koska hänen runostaanhan pätkässäkin on kyse. Säveltäjä ei ole tarpeen, koska en edes itsekseni nyt laula näitä katkelmia.
Maailma: Kun maass' on hanki ja järvet jäässä ja silmä sammunut auringon, kun pääsky pitkän on matkan päässä ja metsä autio lauluton, käy lämmin henkäys talvisäässä, kun joulu on, kun joulu on... (Alpo Noponen: Kun joulu on.)
Ihmiset: Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo. Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo. Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa... (Alpo Noponen: Arkihuolesi kaikki heitä.)
Tulossa: Nyt syttyy valot tuhannet myös tänne pohjolaan, ja taivahalla tähtöset jo luovat loistettaan... (Emmy Köhler: Nu tändas tusen juleljus; suom. Kullervo.)
Arvot: En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan. Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo. Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan... (Z. Topelius: En etsi valtaa, loistoa.)
Ideat: Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy - sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy. Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa - itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa. Joulumaa on muutakin kuin tunturi ja lunta - Joulumaa on ihmismielen rauhan valtakunta. Eikä sinne matka silloin kovin kauan kestä, Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä...(Juha Vainio: Joulumaa.)
Tunteet: No, onkos tullut kesä nyt talven keskelle, ja laitetaankos pesä myös pikkulinnuille? Jo kuusi kynttilöitä on käynyt kukkimaan, pimeitä talven öitä näin ehkä valaistaan. Ja vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään, ja koukkuselkä suortuu niin kaikk' on mielissään. Ja hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen, oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen. (J.H. Erkko: No, onkos tullut kesä?)
Historia: On lapsi syntynyt meille ja poika annettu on. Hänessä elämän löysin, Jumalan suosion. Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi, vaan ehkä hänen soittons' maan ympär' kajahtavi. Maan päällä, metelin alla se kansa, kansa soitti, vaan Piltin hartioilla se Herruus lepäilevi. Hän on sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi, vaan ehkä hänen soittons' maan ympär' kajahtavi. (Vanhasta joulukuvaelmasta Tiernapojat.)
Kunto: Pakkasyö on, ja leiskuen Pohja loimuja viskoo. Kansa kartanon hiljaisen yösydänuntaan kiskoo. Ääneti kuu käy kulkuaan, puissa lunta on valkeanaan, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta... (Victor Rydberg; suom. Valter Juva: Tonttu.)
Minä: On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen, ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen... (Vexi Salmi: Sydämeeni joulun teen.)
Toivon hyvää.
09:55 - /kartta
