tavoite
2004-08-26
Tavoitteiden tarkistusta
Filosofisen tutkimuksen alalla toimin nyt aktiivisena työnhakijana. Olen ex-ammattitutkija (ja toivottavasti myös tuleva). Olen harrastanut väitöskirjatutkimusta vuosia työn ja työnhaun ohella. Inhimillisenä toimijana minua kiinnostaisi tietää, miksi en ole voinut saada enempää toiveitteni ja järkeilyni mukaisia sattumia elämääni? Kysymyksen voi asettaa myös toisin: miksi minä tavoittelen elämässäni eri asioita kuin mitä yleensä saan?
Maailma menee omalla painollaan, samoin yhteiskunta. Kuitenkin suurten ihmisjoukkojen elämäntavat vaikuttavat maailmanmenoon. Siis myös yksittäisten ihmisten elämäntapavalinnoilla on merkitystä tuota maailmantiloihin vaikuttavaa massaa kasvattamassa. Yhteiskunta tuntuu usein omavoimaiselta ja -lakiselta elämäntapaa säätelevältä liukuradalta. Miksi sitten jotkut meistä luovat uransa sillä liukuradalla, toiset taas vaeltavat maisemassa omaan tahtiinsa?
Olen kysynyt joiltain työurallaan filosofian alalla edenneiltä ja suhteellisen vakaassa työsuhteessa olevilta ikätovereilta, miten he ovat saavuttaneet nykyisen asemansa tiedeyhteisössä. Olen saanut heiltä eri tavoin muotoiltuna saman vastauksen: sattumalta.
Asetan siis elämälleni tavoitteen, johon pyrin itse. Koetan myös päästä valitsemaani tavoitetta edistävälle yhteiskunnan liukuhihnalle. Lisäksi toivon samansuuntaisia sattumia.
- Maura
19:19 - /tavoite
2004-08-13
Keinoista tavoitteiksi
Katsotaanpa keinojen lokeroon jo solahtaneita tekstejä. Siellä ovat tällä hetkellä jutut "Mies vähittäismaksulla", "Laajennettu pussikeitto", "Niksi: näppäintaso", "Työmarkkinoille, pliis, valmiina ollaan!", "Pomot hoi!" ja "Tohtoriksi". Jutut ovat käännetyssä kirjoittamisjärjestyksessä. Paljastan niissä ilmeisen kevyesti, mitä mielessäni liikkuu.
Koska itsetiedostus edistää itsetuntemusta ja luo hyvän pohjan itsekasvatukselle, etenen edelleen reippaasti siihen suuntaan. Avaan nuo otsikot ja tiedostan, mistä oikein on kyse.
Väitän, että olen noiden edellä luettelemieni otsikoiden alla käsitellyt seuraavien kohteiden saavuttamisen keinoja:
1) Mies, joka on rakas: Olen suurta vaivaa käyttäen ensin kävellyt, sitten ostanut ja lopulta lukenut kirjan. Sen jälkeen olen kirjan pohjalta esitellyt rakkaan miehen saavuttamisen keinoja. Oletuksena on, että rakas mies on jo tiedossa. On siis jo rakastuttu mieheen, niin kuin onkin. (En tiedä, toimiiko metodi edes kuvitteellisesti muissa mahdollisissa tavoittelusuhteissa kuin "ruma, kaunistuva nainen - komea, mukava mies".)
2) Keitto, jota tekee mieli: Olen keksinyt, että pussikeittoja voi maustaa ja että niihin voi lisätä muita aineksia. Olen siis esitellyt esimerkin voimalla keinon maustaa pussillisesta parsapussikeittojauhetta omaan makuun paremmin sopivan keiton.
3) Näppäintaso, jonka korkeus ei aiheuta nivelkipuja blogia naputellessa: Päästäkseni kammottavista ylimääräisistä nivelkivuista käsiraajojeni saranakohdissa kehitin ulottuvillani olevasta välineistöstä pöytätasoani matalemmalle näppäintason.
4) Työmarkkinat, jonne olen ah niin altis sijoittumaan: Kirjoitin aiheesta innokkaan jutun.
5) Työnantaja, jota olisin oi niin valmis palvelemaan: Kirjoitin aiheesta puhuttelevan jutun.
6) Tohtori, joksi tosi, tosi mielelläni tulisin itse: Niinpä.
7) Selviytyminen kohtien 6, 5 ja 4 muodostamasta ongelmakentästä: Kohdat 4 ja 5 kumoavat tarvittaessa kohdan 6, jonka paljastin ajattelemattomuuttani. Korjasin mielestäni ansiokkaasti huolimattomuuteni juttujen 4 ja 5 avulla. Niihin tarttumalla minut voi tempaista työmarkkinoille ja minulle voi ilmoittautua, jos tahtoo maksavaksi pomokseni. Hoi, ah niin valmiina tosiaan ollaan!
- maura
14:38 - /tavoite
2004-07-26
Kukkaronmitta
Henkilökohtaisesti mitoitettua tavoitetta ei voi kunnolla asettaa, ennen kuin on selvillä, mitä on jo saavutettu ja millaisia keinoja on käytettävissä.
Kukkaronmitta on helpompi arvioida: ei helise eikä kahise. Tältä kannalta tavoitteenani on siis pesti.
- maura
19:32 - /tavoite
