Kaunis ilma tänään – entä 27.1.2028?

Olen taas nähnyt auringon paistavan! Lumi kuuluu myös maisemaani, eivätkä lumiaurat katkoneet untani viime yönä. Ehkä myös lumiaurojen kuljettajat saivat nukkua yöunensa rauhassa.

Ei muuten, mutta sama kerrostalo, jonka ikkunoista ja kuparikatosta heijastuvan auringonpaisteen näen useammin kuin auringon talon katon yllä, – sama kerrostalo toimii vastapäisenä seinänä oman kotikerrostaloni muodostaman seinän kanssa siinä yli seitsemän kerrosta syvässä kuilussa, jonka pohjalta öiset lumiaurauksien pauhut monikertaistuvat nukkujan korviin.

Ei sillä, että valittaisin lumien auraamisesta, mutta talven ensimmäiset aurapauhut vaativat totuttelemista.

Nykytalvina ei tarvitse kovin monena yönä noita ääniä kuunnella, sillä pitkät lumiset talvet ovat enimmäkseen haikeita lapsuuden muistoja tai pelottavia tulevaisuuden jääkauden kauhuja. Voisivat ne olla toiveitakin, jos vaikka sittenkin saisimme ilmaston lämpenemisen kuriin.

Olisi mukavaa saada pitkät lumiset talvet takaisin nyt, eikä nykyisten lämpimien talvien seurauksena ympärivuotista talvea eli jääkautta (lähi)tulevaisuudessa.

Leave a Reply