Ovatko valtio ja kirkko eroamassa – rakoileeko suhde?

Plaratessani blogeja kiinnittyi huomioni siihen, mitä -C- kirjoittaa erottautumisajasta. Hän viittaa marginaalin tärkeään muistutukseen eli marginaalin juttuun, jossa muistutetaan kirkosta eroamisesta. Muistutus koskee sitä, että nyt 2005 eroavalta ei vuonna 2006 peritä kirkollisveroa.

Nämä kaksi edellä viittaamaani verkkolokittajaa tarkastelevat jutuissaan yksittäisten ihmisten valtionkirkosta eroamista. Asiaa voi kuitenkin tarkastella myös valtion ja kirkon suhteen kannalta. Monet suhteet elävät aikansa ja sitten hiipuvat pois.

Onko valtion ja kirkon liitto rakoilemassa, vai mistä on kyse eroakirkosta.fi -sivustossa ja sen suosiossa? Tästä ja muusta olen keskustellut sivuston yhden keskeisen vaikuttajan eli Pakanasanomien päätoimittajan kanssa muutaman pitkän rupeaman äskettäin.

Ei pakanuus tietenkään ole ainoa vaihtoehto sille, että meillä nyt on kaksikin valtiokirkkoa. Esimerkiksi suomalaisten mallimaassa eli USA:ssa ei lain mukaan saakaan olla meidän valtionkirkkojemme kaltaista ilmiötä. Se on jopa kielletty! Kirkkoja siellä on silti jos jonkinlaisten uskontojen tyyssijoiksi.

Uskontoja on paljon ja uskoa on monenlaista. Onko myös aitoa uskonnottomuutta? Georg Henrik von Wrightin tuotannosta löytyy myös hänen intentionaalinen teonkäsitteensä, jota tutkin. Von Wrightin teonfilosofia taitaa olla uskonnotonta. Se ei ole filosofiaa uskonnottomuudesta, vaan filosofiaa, jossa ei ole uskontoa. Siltä se minusta tähän astisten tutkailujeni pohjalta näyttää.

Ihminen näyttää voivan vaikuttaa maailmantiloihin luomalla uutta, tukemalla tai ehkäisemällä viriävää taikka tuhoamalla olemassa olevaa. Ihmisen valinnan vapaus sen suhteen, tekeekö hän teon vai tekemättäjätön, toimii kuitenkin vain siellä, missä nuo vaihtoehdot ovat olemassa. Sitten on myös tilanteita, joissa valinnan mahdollisuutta ei ole. Näin on siksi, että tekoa ei ole siinä tilanteessa olemassa edes mahdollisuutena tai tekoa harkitseva ei ole siellä, missä teko todella olisi valittavissa. Eri asia on, mihin kukakin tietotaidollaan kykenee.

5 Responses to “Ovatko valtio ja kirkko eroamassa – rakoileeko suhde?”

  1. Erosin kirkosta

    Eroakirkosta.fi on tähän mennessä tälle vuodelle hyödyllisin internet-sivusto jolla olen käynyt. Ja oli korkea aikakin. Muut sivustot harvoin tuovat tulonlisäystä, korkeintaan kuormittavat luottokorttia, mutta tämä sivusto tuo yli 500 euron …

  2. Raha taitaa kannustaa aika monia muitakin. Tosin minä en muistaakseni miettinyt kirkollisveron osuutta asiaan, kun opiskeluaikanani lähes 30 vuotta sitten valitsin muuta kuin valtionkirkon jäsenyyden. Mutta toki kolmenkymmenen vuoden rahapotti on huomattava, jos asiaa siltä kannalta ajattelee.

    Silloin aikanaan olin ensin muuttanut Heinolasta Helsinkiin ja sieltä Jyväskylään, jossa ei ollut sukua eikä paljon aiempien paikkakuntien tuttujakaan. En halunnut loukata äitiäni ja lukioaikaista kämppistäni eli tätiäni, eroamalla kirkosta heidän lähistöllään.

    Sitten yhtenä päivänä kävelin kirkkoherran virastoon ja ilmoitin tahtoni. Ei minulta mitään perusteluja kysytty, mutta muistutettiin paluun mahdollisuudesta.

  3. Timo Virta says:

    Maija Tuomaala!

    Miten perustelisimme tämän uskon – rahaan? Minusta kirkollisverovarat olisi syytä suunnata nälkäisten ruokkimiseen, eikä kaiken maailman rahapyhättöjen ylläpitämiseen.

    – tämä vain yksi viaton mielipide

  4. Timo Virta!

    Muistelen koulun historiantunneilta samantyylisiä kommentteja. Sanojana taisi olla joku ei kovin tunnettu saksalainen, nimeltään Luther tai jotain sinne päin.

    – nimimerkillä ei kirkosta eronnut, koska ei siihen koskaan liittynyt

  5. Komentoijille yhdelle kerrallaan!

    (1) Melkein Blogi!
    Olen pahoillani siitä, että kommenttisi ei jostain syystä päätynyt lainkaan näkösälle blogini palkkiin viimeisimpien kommenttien joukkoon. It-tukeni löysi säätövian ja korjasi sen, mutta korjaus auttaa vasta sen jälkeisiin kommentteihin.

    (2) Timo Virta!
    Jos kirkollisvero on kirkon pääperuste sille, että se ylläpitää suhdetta valtioon, niin eikö voisi olettaa, että valtion tekisi mieli erota kirkosta?
    Toisaalta nälkäisten ruokkiminen on tarpeen vain niin kauan, kuin nälkiinnytään. Kohtuullinen perustulo voisi poistaa suuren osan suomalaisesta nälästä ja kansalaispalkka voisi parantaa itseluottamusta. Globaalilla tasolla nälkäisten ruokkiminen vaatii mutkikkaampia toimia sekä hyvää tahtoa, osaamista ja rahaa.

    (3) Antti-Juhani Kaijanaho!
    Jo Jeesus N. ajoi kaupustelijat ja rahanvaihtajat ulos temppelistä, mutta raha ja ylellisyys menivät kirkkoon takaisin vuosisatojen mittaan. Sitten Luther “puhdisti uskon” eli karsi ylellisyyttä ym. katolisesta kirkosta. Niin syntyi ev.-luterilaisuus, toinen valtionuskontomme. Siitä ei tosiaan tarvitse erota, jos ei ole koskaan siihen kuulunutkaan.

Leave a Reply